Ihmiset & kulttuuri

Metsämuseo Lusto oli aikanaan jo päätetty perustaa Jämsänkoskelle, mutta päätös pyörrettiin – Luston paikasta käytiin kisaa kuten nyt erämuseosta

Maatalousmuseo Sarka syntyi paikallisen aktiivisen toiminnan ansiosta.
Juho Leskinen
Valtakunnallinen Suomen Metsämuseo Lusto esittelee metsäalaa ja metsäkulttuuria Savonlinnan Punkaharjulla. Vuonna 1994 avatun museon taustalla toimii Suomen Metsämuseosäätiö. Läpi vuoden toimiva laitos houkuttelee 35 000–40 000 kävijää vuodessa.

Kun Suomen Metsämuseo Lustoa perustettiin, oli esillä parisenkymmentä muutakin paikkakuntaa, muistelee Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski.

Lopulta museon taustaorganisaatio Suomen Metsä­museosäätiö päätyi Punkaharjuun. Rakentaminen alkoi 1992 ja avajaisia vietettiin kesällä 1994.

”Punkaharjulla matkailu oli merkittävää, oli matkailuvirtoja ja potentiaalia niiden kasvattamiseen. Ylipäätään Itä-Suomessa metsän merkitys on suuri”, Paaskoski sanoo.

Punkaharjun kunta oli aktiivinen ja tontti oli valmiina. Vieressä oli Metsäntutkimuslaitoksen toimipiste.

Itse ajatus oli peräisin jo vuodelta 1984. Vuonna 1986 maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esitti ensisijaisesti paikaksi Evoa, Punkaharju oli toissijainen.

Suomen Metsämuseosäätiö perustettiin 1988. Mukana oli 36 yhdistystä ja organisaatiota. Säätiön valtuusto äänesti seuraavana vuonna museon paikaksi Jämsänkosken.

”Pian säätiö huomasi, ettei Jämsänkosken tarjous ollutkaan niin hyvä kuin oli ensin todettu. MMM lähetti säätiölle kirjeen ja pyysi harkitsemaan uudelleen. Toisessa äänestyksessä 1990 Punkaharju vei voiton”, Luston toimitusjohtaja Niina Uronen kertoo.

Suomen maatalousmuseo Saran syntyhistoria on hieman toisenlainen.

Toiminta alkoi paikallisena Loimaan seudun aktiivien innon ansiosta. Sarka-museonkin kehitys kesti vuosia. Taustalla oleva säätiö perustettiin 1992 ja valtakunnallisen vastuumuseon statuksen se sai vuonna 2010.

”1980-luvulla opetusministeriö alkoi kiinnostua ja alettiin vähitellen puhua valtakunnallisesta museosta. 1990-luvun lopulla alkoi löytyä rahoitusta”, Saran museonjohtaja Sami Louekari kertoo.

Rakennus valmistui vuonna 2005 valtion Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamana.

Lusto ja Sarka ovat molemmat valtakunnallisia vastuu­museoita. Se tarkoittaa, että niiden toimintaa ohjaa laki. Molempien roolina on huolehtia oman alansa kulttuuri­perinnöstä koko Suomessa ja pitää kansainvälisiä yhteyksiä.

”Se edellyttää tietynlaista kokoelmaa ja sen merkittävyyttä. Sarka pääsi vastuumuseoksi osoittamalla toiminnan laadun. Suuri osa työstä ei näy näyttelyvieraille”, Louekari kertoo.

Esimerkiksi Sarka toimii kattona muille alan museoille. Moni niistä on pienimuotoinen kotiseutumuseo tai perinnetila, ja ne tallentavat paikallista kulttuuria. Yhteensä verkostossa on 43 museota. Mukana on esimerkiksi viisi traktoreita esittelevää museota.

”Suomi on ollut niin läpensä agraari, että maaseutu on läsnä lähes kaikissa museoissa”, Louekari sanoo.

Maatalouden perintöä onkin kerätty lisäksi maakunta- ja kaupunginmuseoissa.

Sarka ja Lusto keräävät myös kuva- ja videoaineistoa sekä muistitietoa.

Nyt perustettava Erä- ja luontokulttuurimuseo on myös vastuumuseo. Louekarin mukaan henkilökuntaa on oltava vähintään kymmenen, jotta pystytään hoitamaan kaikki lakisääteiset tehtävät.

Sarassa on juuri kymmenen henkilöä, Lustossa vakituisia on 17.

Museot myös keräävät tietoa ja ylläpitävät kokoelmia. Saralla on kokoelmatiloja 3 000 neliömetriä. Luston kokoelma sisältää 15 000 esinettä.

Sekä Sarka että Lusto ovat arkkitehtuurisesti korkeatasoissa rakennuksissa, jotka on rakennettu varta vasten museoiksi.

Saralla näyttelytilaa on 4 000 neliötä kahdessa rakennuksessa. Luston koko kiinteistön pinta-ala on 6 000 neliötä, josta näyttelytilaa 2 500.

”Kustannuksista käytiin tietysti keskustelua, mutta ymmärrettiin panostaa korkeaan tasoon. Olen iloinen siitä, että museo saa toimia museoksi suunnitellussa rakennuksessa”, Louekari kertoo.

Luston rakentamisvaiheessa ihmeteltiin, miksi se tehtiin betonista. Arkkitehtuurissa kuitenkin haettiin vaikutteita metsästä.

”2000-luvulla tehty laajennus on kokonaan puurakenteinen. Se edustaa modernia suomalaista puuarkkitehtuuria”, Paaskoski muistuttaa.

Vastuumuseon titteli toki takaa toimintaan myös valtion rahoitusta. Luston 1,5 miljoonan vuosibudjetista noin puolet tulee valtiolta. Saran budjetti on noin 1,2 miljoonaa euroa.

”Suurin osa kuluu palkoihin ja vuokraan. Kokoelmat kertyvät lahjoituksina, mitään ei osteta”, Sami Louekari sanoo.

Lähivuosina Saran on ratkaistava kokoelmien säilytys­tilojen uusiminen. ”Kokoelmien ylläpito on haaste ja kallista kaikille museoille.”

Vastuumuseoita on Suomessa 18.

Kävijöitä Sarassa on noin 80 000, kun lounasravintolan kävijät lasketaan mukaan. Lustolla viimeinen normaali vuosi oli 2019. Silloin kävijöitä oli noin 40 000 ja määrä oli kasvussa.

”Noin viidennes kävijöistä on Itä-Suomesta. Suurin osa on muualta ja ulkomailta”, Leena Paaskoski kertoo.

Lue myös:

"Taidon ja tiedon säilyttäminen sukupolvelta toiselle on paljon tärkeämpää kuin esineet" – Ainakin nämä viisi paikkakuntaa ovat ehdolla erä- ja luontokulttuurimuseon kotipaikaksi

Toivottavasti eränkäynti onnistutaan museoimaan sopivan hikisesti ja verisesti

Vesa-Matti Väärä
Loimaalla vuonna 2005 avattu Suomen maatalousmuseo Sarka kerää parhaillaan tarinoita maaseutumuistoista. Kuvassa Ennen koneita -näyttelyn esineistöä.
Lue lisää

Kantri palkittiin Kulttuurikuokalla

Metsäammattilaisetkin yllättyvät, kun kesäoppaat alkavat puhua metsäkulttuurista ja taiteesta

Metsämuseo Lustossa saa nyt todistaa Trumpin, Putinin ja Niinistön kohtaamista

Sarka-museo tarjoaa lauantaina pullakahvit