Suomalainen Maaseutu

Maissi sopii nurmi-säilörehun kaveriksi – kolea kevät leikkasi kylvöalaa

Parhaat tulokset on saatu, kun maissia on lisätty yli-ikäiseksi ehtineen nurmisäilörehun sekaan. Ympäristökin saattaa kiittää, sillä metaania syntyy vähemmän ja typen hyväksikäyttö paranee. Kylvöjen viivästyminen pysäytti maissialan kasvun ainakin hetkeksi.
Sanne Katainen
Rehumaissin viljely kiinnostaa ja ala on kasvanut, mutta myöhäisen kevään takia nyt tuli takapakkia. Kuvassa maissia korjataan Sastamalassa viime syyskuun lopulla.

Maissi on varteenotettava vaihtoehto ja lisärehu maitotiloilla maan eteläosissa, missä pitkään kasvava maissi ehtii valmistua. Sato saattaa olla iso myös pohjoisempana, mutta rehuarvo ei yleensä ole yhtä hyvä kuin etelässä, toteaa yliopistolehtori Tuomo Kokkonen Helsingin yliopistosta.

Yliopisto tutkii yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa säilörehumaissia lypsylehmien rehussa Maaningalla sekä Viikissä Helsingissä. Kaksi vuotta sitten alkanut hanke jatkuu vielä vuoden, mutta ensimmäisiä tuloksia on jo saatu. Kasvu- ja ruokintakokeet on tehty. Raportin pitäisi valmistua vuoden päästä.

Kokkonen pitää maissia varteenotettavana tulevaisuuden kasvina maitotiloilla etenkin, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu. Se suosii maissin kaltaisia pitkän kasvukauden kasveja.

Kokkosen mukaan maissi kiehtoo ison sadon ansiosta. Kuiva-ainesato on ollut 11 tonnia hehtaarilta normiviljelyssä ja koeruuduilla on päästy optimioloissa 17 tonnin kuiva-ainesatoon.

Kokeissa säilörehumaissilla korvattiin osa nurmisadosta, joko neljännes tai puolet, mutta ei koko nurmisatoa, Kokkonen kertoo.

Viikissä maissin sato ehti valmistua ja se näkyi lehmien maidontuotannossa. Kun karkearehussa oli neljännes maissia, maitotuotos nousi noin puoli litraa päivässä. Runsas litra saatiin vielä lisää, kun puolet nurmirehusta korvattiin maissilla.

Kokkonen korostaa, että kokeessa nurmirehu oli ehtinyt yli-ikäiseksi, mikä selittää ainakin osittain maitomäärän kasvua.

Maaningan kokeessa nurmirehu oli laadukasta, D-arvo 72, ja maissin tärkkelyspitoisuus oli Pohjois-Savon oloissa poikkeuksellisen hyvä. Neljänneksen maissiosuus ei nostanut tuotosta, mutta ei toisaalta alentanutkaan.

Kokkosen mukaan tärkkelyksestä on etua lehmien pötsimikrobeille.

Maississa on nurmirehua vähemmän valkuaista, mutta se ei Maaningan ja Viikin kokeiden perusteella alenna maidon valkuaista. Muutoinkin erot maidon koostumuksessa olivat pieniä ureaa lukuun ottomatta. Urean pitoisuus laski, kun maissia lisättiin rehussa.

Tulos kertoo samalla siitä, että typen hyväksikäyttö paranee, kun osa nurmirehusta korvataan maissilla. Lanta- ja virtsa-analyysit ovat kesken, mutta voidaan arvioida, että lannan ja virtsan typpi alenee maissisäilörehua käytettäessä.

Tutkimuksessa mitattiin lehmien metaanipäästöjä. Näyttää sitä, että metaanipäästöt vähenevät, kun rehuun lisätään maissia. Samalla maidontuotannon ympäristökuormitus alenee.

Kokkosen mukaan tutkimus on kesken ja tarkoitus on saada kokonaiskuva maissirehun ympäristövaikutuksista.

Maissi kylvetään muovikatteen alle, ja muovi lisää kustannuksia ja rasittaa luontoa.

Toistaiseksi kokonaisarviota on mahdoton antaa.

Viljelijät ovat olleet kiinnostuneita satoisasta maissista. Myös maissin korjaaminen kerralla koetaan myönteiseksi verrattuna siihen, että nurmirehua korjataan kaksi tai kolme kertaa kesässä.

Toisaalta maissi pitää kylvää joka vuosi, kun nurmi uudistetaan 3–4 vuoden välein.

Carolina Husu
Yliopistolehtori Touko Kokkonen pitää maissisäilörehua varteenotettavana vaihtoehtona maitotiloilla nurmirehun täydentämisessä.

Maissi on vaatelias kasvi, joka vaatii pitkän kasvuajan. Suomessa maissi kylvetään muovin alle, jotta maa saadaan lämpenemään.

Ilman muovia maissin säilörehusato on jäänyt nelisen tonnia pienemmäksi kuin muovia käytettäessä. Lisäksi jyvien valmistuminen viivästyy, mikä alentaa Suomen oloissa maissisäilörehun tärkkelystä.

Viime vuonna maissi venyi Viikissä yli kolmemetriseksi. Sato korjattiin syyskuun lopulla. Suomessa nyrkkisääntö on, että korjuu ajoittuu ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Maissi on herkkää hallalle ja kasvu pysähtyy ensimmäiseen yöpakkaseen.

Kokkonen pitää maissia varteenotettavana lisänä maitotilan kotoisen rehun tuotannossa, mutta ympäristö- ja talousasiat pitää selvittää ensin.

Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta ja siirtää viljelyvyöhykkeitä pohjoisemmaksi. Se suosii maissia. Maissia viljellään jo Tornion korkeudella ja sato voi olla iso, mutta tärkkelyssato jää pieneksi.

Maissi voi silti kiinnostaa. Maissi näyttää maistuvan lehmille nurmirehua paremmin, vaikka sato ei ehtisikään valmistua. Syytä ei vielä tiedetä, mutta jotain arvioita on. Ne kerrotaan aikanaan.

Rehumaissi kiinnostaa ja viljelyala on kasvanut. Kolea ja kostea kevät viivytti kylvöjä niin, että ala jäi alle tuhanteen hehtaariin, Ruokaviraston kevään tukihakemuksista kokoamat tiedot osoittavat.

Jukka Pasonen
Maissirehun on lisäännyt maidontuotantoa etenkin silloin, kun nurmirehun sulavuus on jäänyt matalaksi.

Lue lisää

Palontorjunta on ilmastoteko

Yksi asia peittää kaiken

MT vieraili pahoin kärsineillä tulvapelloilla Alankomaissa – "Kollegani on menettänyt tulvien takia 90 hehtaaria perunaa", paikallinen viljelijä kertoo

Elokapina maalaisittain