Suomalainen Maaseutu

Biokaasulaitos käynnistyi parahiksi ennen rakennuskustannusten ja sähkön hinnan nousua

Pohjalaistila investoi omaan biokaasulaitokseen, jotta maitotilan isoa sähkölaskua saadaan pienemmäksi. Myös lannan kierrättäminen tehostuu.
Arto Takalampi
Nygårdin maatalousyhtymän biokaasulaitoksessa raakaliete pumpataan navetasta biokaasulaitokseen, josta tuleva mädätysjäännös separoidaan navetassa. Separoitu kuivajae varastoidaan navettaan tulevaan varastoon ja käytetään kuivikkeena. Nestejae ohjataan lietesäiliöön ja käytetään lannoitteena.

Alajärveläiselle Nygårdin maatalousyhtymälle Etelä-Pohjanmaalla valmistui keväällä Demecan tekemä biokaasulaitos. Sähkön tuotanto alkoi heinäkuussa.

Sisarukset Tuomas ja Suvi Nygård sekä Suvin mies Jyrki Toivonen kertovat, että ajatus biokaasulaitoksesta syntyi messuilla parisen vuotta sitten.

”Ratkaisevin ajatus oli alentaa laajennuksen vuoksi noussutta sähkölaskua. Aurinkopaneelit hylättiin melko nopeasti ja päätös biokaasulaitoksesta syntyi varsin pian sen jälkeen”, he perustelevat.

Myös ilmastoasiat laittoivat miettimään, että jotain on tehtävä, ja lannan kierrättäminen sopi hyvin.

Kun biokaasulaitosta suunniteltiin, vireillä oli tukitason nosto 40 prosentista 50 prosenttiin. Korotusta ei kuitenkaan jääty odottelemaan.

”Tukea korotettiin juuri, kun reaktoria alettiin täyttää, mutta se ei harmita. Jos olisimme odottaneet vuoden, sähkön hinnan nousu olisi lähes syönyt 10 prosentin lisän”, Toivonen arvelee.

”Kun raudan ja betonin sekä lannoitteiden hinnat ovat nousseet, laitos valmistui juuri sopivaan aikaan.”

Ohjeellinen takaisinmaksuaika on reilut 11 vuotta sähkön hinnan kolmen prosentin vuotuisella korotuksella. Kun sähkö kallistuu nyt sitä enemmän, takaisinmaksuaika lähenee 10 vuotta.

Nykyinen pihatto valmistui vuonna 2013 kahdelle robotille. Kolmas robotti asennettiin 2018, kun tuotanto laajeni. Kolmannelle robotille oli varattu paikka jo rakennusvaiheessa.

Suvi Nygårdin mukaan biokaasulaitoshanke lähti laskelmien ja kilpailutuksen jälkeen nopeasti etenemään vuosi sitten. Ensimmäiset syötteet laitettiin reaktoriin maaliskuussa ja generaattori alkoi pyöriä heinäkuun lopulla.

Syötteenä käytetään pääosin tilalta tulevaa lietettä sekä umpilehmiltä syntyvää kuivalantaa. Biokaasu hyödynnetään tilalla ensisijaisesti sähkönä, ja lämpö menee toistaiseksi navetan käyttöveden sekä rehuvaraston ja toimistotilojen lämmittämiseen.

Tilan sähkönkulutus on biokaasulaitos mukaan lukien noin 260 000 kilowattituntia. Siitä saadaan Toivosen laskelmien mukaan korvattua lähes 220 000 kilowattituntia, kun laitos käy täydellä teholla 300 päivää vuodessa.

Navetasta tuleva raakaliete pumpataan suoraan biokaasulaitokseen. Sieltä tuleva mädätysjäännös erotellaan navetassa olevalla separaattorilla.

Arto Takalampi
Tuomas (oik.) ja Suvi Nygård sekä Jyrki Toivonen ovat tyytyväisiä juuri sopivaan aikaan tehtyyn biokaasulaitosinvestointiin. Biokaasu hyödynnetään ensisijaisesti sähkönä. Vuosituotanto selviää aikanaan, mutta säästö näkyy jo sähkölaskussa.

Separoitu kuivajae varastoidaan navetassa vielä rakenteilla olevaan varastoon ja käytetään parsien kuivikkeena korvaamaan turvetta. Separoitu nestejae ohjataan lietesäiliöön ja siitä pellolle levitettäväksi.

”Varsinaisia syväkuivikeparsia ei ole, mutta lähes vastaavat on, kun parsimatot otettiin pois ja parren päähän asennettiin korokelauta estämään kuivikkeen valuminen lantakäytävälle”, Suvi Nygård sanoo.

”Kun kuivikevarasto on vieressä, se helpottaa huomattavasti kuivittamista.”

Separoitavan kuivikkeen määrää voi säätää tarpeen mukaan. Jos sitä tulee liikaa, ylimääräinen mädätysjäännös ohjataan lietesäiliöön.

Tuomas Nygård korostaa, että syntyvän kuiva- ja nestejakeen käytöllä säästetään sekä kuivitus- että lannoitekustannuksissa. Turpeen ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet ja kuiviketurpeen saatavuuden arvellaan heikentyvän jatkossa.

”Separoitu nestejäännös on notkeaa ja lannoitteena ravinnearvoltaan raakalietettä nopeavaikutteisempaa, koska liukoinen typpi on entistä paremmin kasvien käytettävissä. Tällä on iso taloudellinen merkitys, kun lannoitteiden hinnat ovat nousseet.”

Arto Takalampi
Kaasun pitoisuutta mitataan päivittäin.

Lue lisää

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa

Huolellinen suunnittelu palkitsi, kun lihakarjatila kaksinkertaisti emolehmien määrän