Suomalainen Maaseutu

Iso lihasikala Huittisten Murronkylässä valmistui haastavaan hetkeen, mutta yrittäjillä on uskoa tulevaan – "Kotimainen sianliha on kaupoille tärkeä tuote, josta ne eivät varmasti halua luopua”

Alasenjoen tilan uusi lihasikala sai ensimmäiset porsaat karsinoihinsa syyskuussa. Aikaisemmin kolmessa eri paikassa kasvaneet siat siirtyvät vähitellen saman katon ja yrittäjien arki helpottuu.
Markku Pulkkinen
Matti, Väinö ja Elisa Rantala viihtyvät uudessa ja raikkaassa sikalassa. Kahdeksassa kasvatusosastossa on 14 karsinaa kussakin. Sikalan päädyssä on osasto teuraskuljetusta odottaville eläimille.

Porat ja ruuvinvääntimet laulavat Huittisten Murronkylässä. Kolmentuhannen eläinpaikan sikalassa tehdään viimeistelytöitä.

HKScanin auto kaartaa hakemaan kymmentä sikaa vanhalta puolelta. Seuraavilla kerroilla auto käy noutamassa 170 sian lastin kerran viikossa. Tavoite on kasvattaa 8 000 teurassikaa vuodessa.

”Investointi laitettiin vireille kaksi vuotta sitten. Melko haastavaan aikaan sikala valmistui, mutta luottavaisesti katsotaan eteenpäin. Tämä on työ, josta tykkäämme”, yrittäjät Elisa ja Matti Rantala kertovat.

Pariskunnalla on takanaan 18 yhteistä sikayrittäjyysvuotta. Juttu luistaa ja helpotus vuoden rakennusrutistuksen jälkeen paistaa molempien kasvoilta.

”Aloitimme sikatalouden hyvin pienestä ja olemme laajentaneet ostamalla ja vuokraamalla muita tiloja. Tuotannon kasvattaminen on ollut mahdollista hyvien yhteistyökumppaneiden ansiosta”, isäntä sanoo.

Alle viisikymppinen pariskunta halusi parantaa eläinten oloja ja omaa työympäristöä ja päätyi investoimaan 1,5 miljoonaa euroa uuteen sikalaan. Perheen neljästä lapsesta 15-vuotias Väinö on haastatteluhetkellä syyslomalla ja innokkaasti mukana sikalan töissä.

Investoinnin valmistelu ja toteutus sujuivat kaikin puolin suunnitelmien mukaan. Ympäristölupa heltisi ilman valituskierroksia. Urakoitsijoiden valinta osui nappiin. Projektin johto oli koko ajan tiukasti rakennusalan koulutuksen saaneen Matti Rantalan näpeissä.

”Rakennusalan taustasta on ollut paljon apua, vaikka ammattilaiset ovat hoitaneet kaikki rakennustyöt. Minä olen järjestänyt tarvikkeet ajallaan työmaalle.”

Ammattilaisilla oli pohtimista siinä, miten sata metriä pitkään ja 28 metriä leveään halliin saadaan kattotuolit päälle. Hyvin sekin meni.

”Halusimme suosia oman paikkakunnan yrittäjiä. Ruokinta- ja ilmastointitekniikan asennukset teki huittislainen Far-Tec, vesiasennukset Lauttakylän Putkityö Brunnila ja kalusteasennukset Agri-Kumppanit Alastarolta. Kaikki työt ovat hoituneet hienosti.”

Wikli Groupin Hannu Ala-Haavisto saa kiitosta kannattavuuslaskelmista.

Markku Pulkkinen
OVR-rehu tuodaan isoihin säiliöihin kolmen viikon välein. Valkuaisrehu ja viljat sekoitetaan päivittäin kahdessa pienemmässä säiliössä. Automatiikka hoitaa liemiruokinnan, Matti Rantala kertoo.

Uudessa sikalassa on kahdeksan 240 eläimen osastoa. Automatiikka pitää osastojen lämmön ja ilmanvaihdon tasaisena. Karsinoissa on sumutusjärjestelmä viilennykseen ja pesun helpottamiseen.

Karsinoiden lattioista yksi neljäsosa on ritilää, loput kiinteää betonipintaa. Kuivikkeena on kutterinpuru. Olkia on jokaisessa karsinassa virikkeeksi. Kiinteitä leluja vielä asennetaan. Isot ja pienet porsaat tuntuvat selvästi viihtyvän uusissa karsinoissa. Osastoissa on rauhallista.

Sikalassa on paneuduttu energiatehokkuuteen. Lämpöä otetaan talteen lietekuiluista.

Jotta muutos olisi täydellinen, ruokintasysteemi vaihtui investoinnin yhteydessä. Rehujen perustan muodostavat Koskenkorvan etanolitehtaalta tuleva OVR-liemirehu ja oman tilan viljat. Viljaa ostetaan myös naapuritiloilta. Hankkija toimittaa rehureseptit ja tarvittavat tiivisteet.

Markku Pulkkinen
Antti Halme (vas.) kävi hakemassa kymmenen sikaa HKScanin teuraskyytiin. Matti Rantala on ideoinut vanhaan ja uuteen sikalaan betonoidut lastauslaiturit, jotta lastaaminen on helppoa ja nopeaa.

Yrittäjät pitävät isona etuna uudessa Tewe-ruokintajärjestelmässä sitä, että putket tyhjenevät täysin jokaisen syöttökerran jälkeen. Jäännösrehua ei jää putkiin ja rehu pysyy maittavana.

Sikalaan on riittänyt porsaita. Osa porsaista tulee 8-kiloisina. Pienet porsaat välikasvatetaan 30-kiloisiksi ennen kuin ne siirretään muiden ostoporsaiden kanssa lihasikalaan.

Porsaat kasvatetaan 3,5 kuukaudessa noin 110-kiloisiksi, jolloin ne lähtevät teurastamoon Forssaan.

Vaikka rehun ja muiden tuotantopanosten kohonneet hinnat mietityttävät, löytyy tältä vuodelta paljon positiivista.

”Rakennustarvikkeet hankittiin ennen hinnannousuja. Syysviljoista saatiin kohtuulliset sadot, ja tulevan kesän lannoitteet ostettiin ennen kuin hinnat ryöpsähtivät korkealle, Matti Rantala luettelee.

”Toivotaan, että lihateollisuus saa vietyä kohonneet kustannukset kaupan sopimuksiin. Kotimainen sianliha on kaupoille tärkeä tuote, josta ne eivät varmasti halua luopua”, Elisa Rantala uskoo.

Valtiolta kaivataan pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa. Kun määräykset esimerkiksi kotieläinrakennuksille on annettu, ei niitä pidä lähteä vähään aikaan muuttamaan, Rantalat toivovat.

”Olisi hyvä, jos maatalousministeri Jari Leppä kävisi joskus tutustumassa sikatalouden tilanteeseen. Mielellään kerromme kuulumiset”, Elisa Rantala vinkkaa.

Markku Pulkkinen
Porsaat kasvatetaan 3,5 kuukaudessa noin 110-kiloisiksi, jolloin ne lähtevät teurastamoon Forssaan.
Lue lisää

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa

Huolellinen suunnittelu palkitsi, kun lihakarjatila kaksinkertaisti emolehmien määrän