Ehtivätkö uudet tekniikat korvata turpeen ja kivihiilen alasajoa? Energiaomavaraisuus uhkaa heiketä, arvioi Huoltovarmuuskeskus - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Ehtivätkö uudet tekniikat korvata turpeen ja kivihiilen alasajoa? Energiaomavaraisuus uhkaa heiketä, arvioi Huoltovarmuuskeskus

Turpeen käyttö polttoaineena on ollut merkittävä lisä energia­omavaraisuuden parantajana.
Johannes Tervo
Turvetta on korjattu alkukesän poutasäiden ansiosta suotuisissa olosuhteissa.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) arvioi Suomen energiaomavaraisuuden heikkenevän turpeesta luopumisen myötä. ”Nopealla aikataululla toteutettuna uudet teknologiat ja energiatehokkuustoimet eivät ehdi kehitykseen mukaan, vaan turve korvautuu todennäköisimmin puupolttoaineilla”, sanoo energia-asiantuntija Pia Oesch.

HVK arvioi, että energiatoimijat eivät kykene hankkimaan kaikkea tarvitsemaansa puuta kotimaasta, vaan tuonti lisääntyy väistämättä heikentäen omavaraisuuttamme.

”On muistettava, että puuta tarvitaan jo nykyisellään enemmän kivihiilestä luopumiseksi kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. ”

”Yhteensä kivihiilen ja turpeen käyttömäärä voima- ja lämpölaitoksissa on noin kolme neljäsosaa puun käytön määrästä. Puhutaan siten valtavan suuresta korvausosuudesta.”

Oeschin mukaan uudet teknologiat tuovat vaihtoehtoja lämmöntuotantoon pidemmällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä polttoainevalikoiman kaventuessa ja sen varastoitavuuden heikentyessä huoltovarmuutemme haastetaan.

Turvetta käytetään lähes 200 voima- ja lämpölaitoksessa Suomessa ympäri maan. Arviolta yli neljänneksessä näistä laitoksista turvetta on polttoteknisten ominaisuuksien vuoksi pakko käyttää.

”Turve toki turvaa muilla laitoksilla niiden toimitus- ja huoltovarmuutta. Lämpölaitosten koosta riippuen muodostuu kustannuksia investoinneista uusiin teknisiin ominaisuuksiin ja käyttökustannusten noususta.”

Turve tasapainottaa Oeschin mukaan polttoainemarkkinoilla myös puun hintaa.

”Kustannusten nousu heijastuu luonnollisesti sähkön ja kaukolämmön hintaan vaikuttaen erityisesti kaukolämmön kilpailukykyyn paikallisesti. Kuten sanottua, pidemmällä aikavälillä laitosinvestoinnit suuntautuvat enenevässä määrin polttoon perustumattomiin tuotantomuotoihin.”

”Turpeen poistuminen kasvattaa energian toimitus- ja huoltovarmuusriskejä – varsinkin, jos siitä luopuminen tehdään nopeutetusti siten, että vaihtoehtoiset tuotantomuodot ja uudet huoltovarmuuskeinot eivät kykene seuraamaan kehityksen mukana.”

Turve on kotimainen ja varastoituva polttoaine, minkä vuoksi se turvaa energian toimitus- ja huoltovarmuutta.

Riskien hallitsemiseksi asiaan varaudutaan aktiivisesti yhdessä alan yritysten kanssa.

”Pandemian vaikutukset kotimaisten polttoaineiden saatavuuteen heijastuivat välillisesti metsäteollisuuden suhdanteiden kautta.”

”Energia-alan puun toimitukset ovat hyvin riippuvaisia metsäteollisuuden hakkuista ja sivutuotteiden saatavuudesta, minkä vuoksi globaalit markkinat vaikuttavat oleellisesti.”

Turpeen korvaaminen puulla on rajoitettua polttokattiloiden käytettävyyssyistä. Myös ylivuotinen varastointi on suopolttoaineen valtti.

Suomen maapinta-alasta on soita ja turvemaita lähes kolmasosa (9,3 miljoonaa hehtaaria), josta yli 1,1 miljoonaa hehtaaria on suojeltua suomaata. Tällä hetkellä energiatuotannossa turvemaita on noin 60 000 hehtaaria.

Sitran tuoreessa raportissa turpeen korvaajaksi esitetään lähinnä lämpöpumppuja ja hukkalämmön talteenottoa.

Sitra on valmis kieltämään turpeen käytön jopa lailla

Lue lisää

Metsissä ja soilla kasvavat rahkasammalet ovat uskomattoman monikäyttöisiä – tiesitkö esimerkiksi näitä käyttötapoja?

Vapo: "Turpeen tarve kasvaa muissa liiketoiminnoissa kuin energiantuotannossa"

Huoltovarmuus pidettävä mielessä

Turvetuottaja perää alueille oikeudenmukaisuutta: ”Turpeen pitää mennä kaupaksi siirtymän aikana”