Talous

Turvetyöryhmä: Turvelaitosten veroton alaraja tulisi tuplata, töitä vaille jääville yrittäjille korvauspaketti

Työryhmä ehdottaa metsien pienpuun keruulle tukea päinvastoin kuin metsätaloustyöryhmä esitti tammikuussa.
Pentti Vänskä
Turpeen käytön rajuun vähennykseen tarjotaan lääkkeeksi muun muassa pakettia, jossa Metsähallitus ostaisi yksityisiltä soita, turpeen varastointimaksun korotusta sekä turpeen käytön verottoman osan alarajan nostoa.

Keskiviikkona raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) esittänyt turvetyöryhmä ehdottaa tärkeimpänä toimena kertaluonteista luopumispakettia alan yrityksille. Myös pienten energialaitosten käyttämän turpeen verotonta osaa nostettaisiin.

Pakettiin kuuluu valtion maksama korvaus yrittäjille myymättömistä turvevarastoista, tuotantosoiden hankkimista Metsähallitukselle, työryhmä pohtimaan turvetuotantokoneiden hävittämispalkkiota, lopettavan yrittäjän sopeutumisraha sekä ikääntyneiden yrittäjien ennenaikainen eläke, työryhmän puheenjohtaja Timo Korhonen kertoo.

Työryhmä ei arvioinut eri esitettyjen toimien kustannuksia tai vaikutuksia valtion tukiin.

Esitykseen jätettiin kolme eriävää mielipidettä (ympäristöministeriö, luonnonsuojeluliitto ja Suomen turvetuottajat) sekä MTK:n, Bioenergia ry:n ja Koneyrittäjien täydentävä lausuma, jossa ehdotetaan soiden hiilivaraston hinnoittelua.

Työryhmä esittää 26 eri toimenpidettä, jotka kaikki tulisi ottaa huomioon poliittisessa jatkovalmistelussa, koska ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, Korhonen painottaa.

Toinen tärkeä paketti liittyy siirtymään uuteen yritystoimintaan, johon voidaan käyttää EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusta. Sen EU-rahamäärä on 422 miljoonaa euroa ja kotimainen rahoitus sata miljoonaa. Uutta yrittäjyyttä voisi löytyä hakkeen tuotannosta.

Turvetuotantoa tarvitaan huoltovarmuuden vuoksi. Esimerkiksi turpeen tekninen käyttöminimi tulisi määrittää, koska kattiloissa tarvitaan turvetta, etteivät ne ruostu.

Turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja ehdotetaan nostettavaksi 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 megawattituntiin. Verollista tuotantoa olisi vain tämän tason ylimenevä osa.

"Tämä on ehkäpä työryhmän vaikuttavin toimenpide-esitys ja parantaisi kuntien kymmenien pienten lämpölaitosten toimintaa eri puolilla maata. Se takaisi jopa kahden terawattitunnin energiaturpeen kysynnän, mikä olisi tosin vain kymmenkunta prosenttia parin vuoden takaisesta", Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo toteaa.

Ympäristöministeriön ja luonnonsuojeluliiton eriävät mielipiteet liittyvät muun muassa tähän.

Energiapuuta tarvitaan lähivuosina roimasti lisää turpeen korvaamiseksi. Työryhmä ehdottaa, että sen saanti yhdistettynä metsänhoidon parantamiseen varmistettaisiin kemera-tuella. Esimerkiksi pienpuun keruutukea tarvitaan, jotta puuta saadaan tasaisesti muualtakin kuin energialaitosten läheltä, Korhonen toteaa.

Työryhmän esitys on päinvastainen kuin tammikuussa ehdotuksensa esittänyt metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) työryhmä, joka luopuisi pienpuun keruutuesta.

Kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto tulee varmistaa, koska molemmat ovat maatiloille ja puutarhatuotannolle välttämättömiä. Se merkitsee, että uusia turvesoita pitää jatkossakin avata, koska molempia saadaan suon pintakerroksista.

Työryhmä esittää huoltovarmuuden lisäämiseksi keinoja kotimaisen metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi, turpeen turvavarastoinnista maksettavan korvauksen nostamisen selvittämistä, huoltovarmuuden kannalta välttämättömien kasvu- ja kuiviketurpeen ja energiaturpeen tuotantoalueiden turvaamista, biohiilen käytön selvittämistä sekä polttoon perustumattomien ratkaisujen edistämistä.

Korkean jalostusasteen turvetuotteille esitetään tukiohjelmaa viennin edistämiseksi

Huolto- ja toimitusvarmuuden turvaamistoimia tarvitaan, koska turpeen energiakäyttö vähenee jyrkästi lähivuosina, eräiden ennusteiden mukaan jopa noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä.

"Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen on tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, että se ei vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmä ehdottaa nyt ratkaisuja, joilla holtittoman nopeaan muutokseen voidaan vastata ja turvealalle aiheutuvia vahinkoja rajata. Vien esitykset hallituksen käsittelyyn", elinkeinoministeri Lintilä sanoi vastaanottaessaan raportin.

"Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Metsäpuutaimien ja puutarhatuotannon tuotantoketjut perustuvat turvepohjaisten kasvualustojen käyttöön. Kotieläintuotannon kuivikkeena turve on eläinten hyvinvoinnin ja tuotantohygienian ylläpidossa avainasia ja vähentää antibioottien tarvetta", maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) korostaa.

Eri ministeriöt arvioivat esityksiä jatkossa.

Turpeen verotuksessa käytettyä lattiahintamekanismia täydennetään joustomekanismilla, jossa energiaturpeen vero riippuisi käänteisesti päästöoikeuden hintakehityksestä. Korhosen mukaan lattiahintaa ei juuri nykytilanteessa tarvita, kun päästöoikeuden hinta on noussut 40 euroon hiilidioksiditonnilta eikä hinnan roima alentuminen ole näköpiirissä.

Lue lisää

Lausunto: Turpeen tuottajalle korvaus päästöjen vähentymisestä, kun tuotanto lopetetaan ennenaikaisesti

Bioenergia ry ja Energiateollisuus: Turvetyöryhmän esityksistä tarvitaan pian päätöksiä

Huoltovarmuuskeskus: Turpeen alasajo liian nopeaa ja hallitsematonta

Lisää rahaa tulossa nuoren metsän hoitoon – pienpuun tarjontaa energian tuotantoon halutaan kasvattaa turpeen polton vähentyessä