Talous

Uuden työn taidoissa korostuu erikoiselta kuulostava asia, jota kone ei osaa – ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ihminen on ylivoimainen

Digitalisaation lisäksi työelämää mullistaa toinenkin megatrendi, nimittäin verkostoituminen.
Tapio Vesterinen
Nykyaikana missä tahansa työssä vaaditaan digitaitojen perusosaamista.

Digitalisaatio on muuttanut parinkymmenen viime vuoden aikana työelämää valtavasti, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Laura Seppänen.

"Muutos ei ole ollut yhtäkkinen, vaan jatkuva, eikä loppua ole näkyvissä. Tällä hetkellä uudenlaista taitekohtaa luovat tekoäly ja oppivat koneet."

Seppänen huomauttaa, että digitalisaation lisäksi työelämää mullistaa toinenkin megatrendi, nimittäin verkostoituminen. Siitä ei kuitenkaan puhuta yhtä paljon kuin digitalisaatiosta.

Verkostomaisella työelämällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että tietojärjestelmiin liittyvä osaaminen ostetaan yrityksen ulkopuoliselta toimijalta. Organisaatiot eivät ole enää itsenäisiä saarekkeita, vaan erilaisten taitojen ja osaamisen tarve muodostaa siltoja niiden välille.

Seppänen viittaa yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n alkuvuonna 2021 julkaisemaan taitoraporttiin. Raportin pääsanoma oli, että jatkuvan oppimisen tarve läpileikkaa työelämää ylhäältä alas. Ongelma on kuitenkin siinä, että lisäkoulutuksen on perinteisesti ajateltu koskevan vain hierarkian ylimpiä kerroksia.

"Automaatio kuitenkin muuttaa kaikkein eniten keski- ja alemman portaan töitä, joten heidän koulutustarpeensa on pystyttävä ottamaan huomioon."

Uuden työelämän taidoista puhuttaessa korostuu ehkä hieman yllättävä asia, Seppänen kertoo.

"Mitä enemmän koneet tekevät tehtäviä, sitä enemmän hyvältä työntekijältä haetaan sellaisia perustavaa laatua olevia taitoja kuin kuuntelu-, neuvottelu- ja viestintätaitoja. Näiden perustaitojen avulla yksilö saa myös muut taitonsa käyttöön."

Perustaitojen lisäksi tarvitaan tietenkin kuhunkin työhön olennaisesti kuuluvaa ydinosaamista. Kun esimerkiksi nuori valitsee tulevaa opiskelualaansa, hän pohtii samalla tulevaa ydinosaamistaan, olipa kyse sitten LVI-asentajan tai luokanopettajan ammatissa vaaditusta osaamisesta.

Nykyaikana missä tahansa työssä vaaditaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvien perustaitojen ja työhön itseensä liittyvän ydinosaamisen lisäksi myös digitaitojen perusosaamista.

"Nykyistä työelämää leimaa myös jatkuva oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen. Sekä työhön itseensä liittyvät taidot että digitaidot vanhenevat nykyään nopeasti, jos ei iästä riippumatta kehitä niitä", Seppänen tiivistää.

Erityisesti alustatalouden niin sanotuissa läppäritöissä, joita voi tehdä paikasta riippumatta, Suomen kaltaisessa kalliissa maassa asuvan on hankala kilpailla esimerkiksi intialaisen osaajan kanssa.

Alustataloudella tarkoitetaan talouden alaa, jossa jokin yritys tarjoaa alustan, jossa yksityishenkilöt tai yritykset voivat tehdä lisäarvoa tuottavaa toimintaa, eli myydä tuotteita tai palveluita.

Seppäsen mukaan alustatalouteen liittyvät käsitteet osin vielä vakiintumattomia. Alustatalouden töille on kuitenkin tyypillistä se, että niitä tehdään joko lisätulojen vuoksi toisen työn tai opintojen ohessa tai erilaisten perhetilanteeseen tai maantieteeseen liittyvien syiden vuoksi kotoa käsin.

Tunnettuja esimerkkejä alustatalouden yrityksistä ovat esimerkiksi henkilökuljetuspalvelu Uber sekä ruokalähettipalvelut, kuten Wolt ja Foodora.

"Pitää kuitenkin muistaa, että alusta on vain markkinapaikka, jossa työtehtävien tarjoajat ja tarvitsijat kohtaavat. Ja kuten mille tahansa markkinapaikalle, myös alustalle on tyypillistä kilpailu. Toisaalta kilpailu sinällään saattaa tarjota oppimiskokemuksia, sillä omia taitojaan joutuu testaamaan kunnolla", Seppänen tiivistää.

Lue myös:

Työelämä muuttuu, mutta lainsäädäntö laahaa perässä – "Työllisyysasteen nostaminen vaatisi nykyajan pirstaloituvan työelämän ymmärtämistä"

Lue lisää

Lippuautomaattien käyttö oli vähäistä

Korona vauhditti kaupan digitalisaatiota

Digimies on huono isäntä

Kela-asiointiin on tarjolla monia asiointitapoja