Suurvaltojen presidentit, Yhdysvaltain Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin, tapaavat 16. heinäkuuta Helsingissä ja neuvottelupöydällä ovat turvallisuusasioiden lisäksi USA–Venäjä-taloussuhteet. Huippukokouksessa Venäjä ja Yhdysvallat eivät kuitenkaan määrittele Itämeren alueen valtioiden kauppasuhteita ja markkinoita: kaupankävijänä Kiina on jo ohittanut USA:n ja Venäjän.
Itämeren talousalueen muodostavat kymmenen valtiota Venäjä mukaan lukien. Yhdysvallat on merkittävä kauppakumppani Suomelle, Tanskalle, Virolle, Saksalle, Latvialle, Liettualle, Norjalle, Puolalle, Ruotsille ja Venäjälle, mutta Kiina oli jo ennen USA:n tuoreita tuontitulleja suurempi kauppakumppani Itämeren alueen maille kuin Yhdysvallat.
Eritoten tuonnissa Itämeren talousalueelle Kiina on ohittanut USA:n. Viennissäkin kauppamahdit ovat samaa suuruusluokkaa.
Huippukokouksen alla EU:n piirissä on herännyt epäilyjä siitä, pyrkiikö USA ja presidentti Trump tekemään jonkin diilin ohitse liittolaisensa EU:n. Yhdysvaltain ja EU:n kauppasuhteita ovat rasittaneet Venäjän Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan vuoksi asetetut pakotteet ja Venäjän vastapakotteet.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto arvelee, että presidenttien Trumpin ja Putinin tapaamisessa korostuvat USA–Venäjä-talousasioita enemmän globaalit turvallisuusasiat eli Pohjois-Korea, Syyria ja Ukraina.
Toisaalta Trumpin omat lausunnot Venäjän suuntaan eivät ole olleet linjassa keskenään. USA:n presidentti voi yllättää.
Venäjän talouden professori Liuhto toimii myös Itämeren alueen yhteistyötä edistävän Centrum Balticum -säätiön johtajana. Hän on vertaillut Itämeren talousalueen valtioiden vientiä ja tuontia USA:han, Venäjälle ja Kiinaan. Luvut puhuvat puolestaan: Itämeren maiden kauppa Kiinan kanssa oli yli 300 miljardia euroa vuonna 2016. Kauppavaihto eli vienti ja tuonti yhteen laskien USA:n kanssa oli 228 miljardia euroa. Kauppavaihto Venäjän kanssa jäi noin 90 miljardiin euroon.
Itämeren maille pelkästään Saksan merkitys ylittää USA:n kaupan. Vuonna 2016 Itämeren muiden maiden vienti ja tuonti Saksan kanssa oli yli 241 miljardia euroa.
"Kiina oli jo ennen USA:n tuoreita tuontitulleja suurempi kauppakumppani Itämeren alueen maille kuin Yhdysvallat. Ero Kiinan hyväksi kasvaa jo nykyisten tuontitullien takia", arvioi professori Liuhto.
Hänen mukaansa USA:n osalta kannattaa varautua siihen, että "tilanne tänään on huonompi kuin eilen, mutta paremmin kuin huomenna".
"USA-kaupan takkuilu voi lisätä Kiinan merkitystä Itämeren alueelle entisestään."
USA:n ja Kiinan välinen kauppasota käynnistyi viime perjantaina, kun Yhdysvaltain Kiinan vastaiset tuontitullit astuivat voimaan. Tuontitullit koskettavat kymmenien miljardien dollareiden edestä Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotavia tavaroita.
Jos USA alkaa korostamaan kahdenvälisyyttä EU-maiden välisissä suhteissa, se voi repiä EU:ta hajalle suuremmalla voimalla kuin Venäjä konsanaan on onnistunut tekemään energiatoimituksillaan. Liuhto kehottaakin tarkkailemaan USA:n suhtautumista Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen. Nord Stream 2:n osarahoittajaksi nousi Uniper-yrityskaupan myötä myös valtioenemmistöinen Fortum.
Suomen vienti kasvoi yli viidenneksen huhtikuussa. Myös vienti Venäjälle oli kuuden prosentin kasvussa.
Venäjästä on tullut viime vuosina suurtuottaja maailman viljan vientimarkkinoilla. Viime vuoden hyvä sato teki Venäjästä vehnän viejien ykkösen.
Venäjä oli tuontiriippuvainen viljasta 2000-luvun alkuun asti. Vielä vuonna 2000 YK:n ruokajärjestö FAO:n tilastojen mukaan Venäjä toi vehnää USA:sta 301 502 tonnia, arvoltaan yli 54 miljoonaa euroa.
Vehnässä, ohrassa kaurassa, rukiissa sekä maississa Venäjä on tänään täysin omavarainen. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin havaintojen perusteella Venäjän ja USA:n välillä ei ole ollut viljakauppaa vähään aikaan.
