S-ryhmän pääjohtaja penseä Karhisen hylly- ja tukkuhintaideoille

S-ryhmän myynnin kasvusta vastasivat matkailu- ja ravitsemisala, kauppojen tulosta nitisti pääjohtajan mukaan halpuuttaminen. Kuva: Jukka Pasonen

Pääjohtaja Taavi Heikkilä on valmis tiiviimpään vuoropuheluun tuottajien ja teollisuuden kanssa. Kuva: Päivi Sivonen

S-ryhmän pääjohtaja Taavi Heikkilä pitää selvityshenkilö Reijo Karhisen torstaina julki tuotuja ajatuksia ruokaketjusta hyvinä ja tulevaisuuteen katsovina. Erityisen hyvää oli koko ketjun rohkea tarkastelu eli kaikkien lenkkien syynäys. Esimerkiksi tuottajilla pitäisi olla vahvempi ääni omissa yrityksissään.

"Meille asiat olivat tuttuja, sillä olemme toteuttaneet niistä jo seitsemän kymmenestä", Heikkilä sanoi perjantaina kertoessaan medialle S-ryhmän viime vuoden tuloksesta.

Loppuihinkin Karhisen ideoihin hän sanoo suhtautuvansa myönteisesti, vaikka ei lupaakaan suoraan mitään. Pitää tutkia, mitä niillä tarkoitettiin ja onko ehdotukset ymmärretty oikein, Heikkilä sanoo.

Hyvältä kuulostaa esimerkiksi ajatus Yhteisestä Ruokapöydästä eli keskustelufoorumista, vaikka S-ryhmä perustikin juuri vastaavan Ajatusharppaamon.

Sen sijaan Karhisen ehdotus esimerkiksi erillisestä hyllystä ei mene läpi, vaikka Heikkilä "ei suljekaan mitään vielä pois".

Pääjohtajan mukaan kauppa tuo ja on tuonut monin tavoin alkuperää esiin ja toivonut sitä teollisuudeltakin. Toisaalta asiakaslähtöisyys edellyttää, että tuotteet on helppo löytää eli esimerkiksi jugurttien on järkevä olla yhdessä paikassa eikä eri puolilla kauppaa.

S-ryhmän myymästä ruuasta 80 prosenttia on kotimaista, Heikkilä huomauttaa.

Asiakastietojen avaamista estää Heikkilän mukaan EU:n tietosuoja-asetus GDPR. Kuluttajille S-ryhmä tarjoaa jo nyt mahdollisuutta tarkkailla omia ostojaan reaaliaikaisesti mobiililaitteilla, ja tuottajille on annettu mahdollisimman paljon ennakoivaa tietoa esimerkiksi joulun ja juhannuksen kysynnästä.

Karhinen esitti myös tuotteiden myyntiä ketjuihin kuulumattomille pikku kaupoille isojen kauppojen tukkuhinnalla. Heikkilä toivottaa uudet kaupat tervetulleiksi, mutta ei halua lisäsääntelyä. Hän huomauttaa, että S-ryhmällä ei ole ollut tukkua kymmeneen vuoteen ja kantaa samaan huolta pienten tukkujen kohtalosta. Eli vastaus lienee "ei" tähänkin ehdotukseen.

S-ryhmän operatiivinen tulos nousi viime vuonna 355 miljoonaan euroon, kun se oli 344 miljoonaa euroa vuonna 2017. Veroton vähittäismyynti kasvoi 2,2 prosenttia 11,5 miljardiin euroon.

Kasvu jatkui jo viidettä vuotta peräkkäin. Heikkilä iloitsi erityisesti matkailu- ja ravitsemiskaupan kaikkien aikojen parhaasta euromääräisestä tuloksesta. Koko ryhmää kirittivät myös digi-investionnit ja energiansäästö.

Alueosuuskauppojen tulos supistui hieman, mutta Heikkilän mukaan valtaosa paransi tulostaan. Osa ei parantanut, ja syynä oli ruuan hinnan aleneminen eli S-ryhmän sanoin halpuuttaminen. Nämä kehnommin suoriutuneet eivät ole pystyneet tiristämään säästöjä muualta kuin katteestaan.

Heikkilä tähdentää, ettei halpuuttamisen strategiasta olla luopumassa missään osuuskaupassa, päinvastoin.

"Sen merkitys kasvaa, jos trendinä on hintojen nouseminen", Heikkilä sanoo mainiten esimerkiksi kausituotteet kuten vihannekset.

Näin kuluttajan talous pysyy vatupassissa.

Tuottajia on närästänyt se, että he myyvät raaka-aineita halvalla, mutta harvaan asutuilla alueilla lähimmät kaupat ovat pieniä ja kalliita. Heikkilä ei suostunut avaamaan MT:lle S-ryhmän voitonjakoa erikokoisten kauppojen kesken.

"Kaupan kannattavuus heijastuu yleensä hintoihin, ja pyrimme olemaan kilpailukykyinen kullakin markkinalla."

Osuuskaupat maksoivat viime vuonna bonuksia jäsenilleen yhteensä 329 miljoonaa euroa. Palitsemisen kokonaismäärä oli 372 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan maksutapaedut, ylijäämän palautukset ja osuuspääoman korot.

S-ryhmän markkinaosuus kasvoi Heikkilän arvion mukaan viime vuonna. Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi Suomessa 4,8 prosenttia.

Vuonna 2017 kokonaismyynti oli noin 17,6 miljardia euroa, ilmenee Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) tuoreimmista tiedoista vuodelta 2017.

S-ryhmän osuus 46 prosenttia eli 8 miljardia. K-ryhmän osuus oli vuonan 2017 noin 36 prosenttia eli 6,3 miljardia, Lidlin 9,3 prosenttia eli 1,6 miljardia ja neljäntenä tulevan Tokmanni-konsernin 1,6 prosenttia eli 275 miljoonaa euroa.

Määräävän markkina-aseman raja on 30 prosenttia.

"Mielestämme laki toimii juuri niin kuin sen on tarkoitettu toimivan. Me toimimme tasan tarkkaan määräävän markkina-aseman sallimissa rajoissa. Se on toteutunut, mitä on haettu."