Suomessa kauratuotemarkkinoilla on jo tungosta, mutta vienti kasvaa: gluteeniton Elovena lähtee ulkomaille

Raision Pekka Kuusniemi kannustaa suomalaisia viljelemään kauraa. Kuva: Seppo Samuli

Elintarvikekonserni Raisio aloittaa tänä keväänä gluteenittomien Elovena-kauratuotteiden viennin.

Yhtiö tähyää kauratuotteillaan erityisesti Euroopan markkinoille.

Raision toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi mukaan yhteydenottoja on tullut paljon eri maista ja alustavia tunnusteluja on tehty.

Kauratuotteet ovat herättäneet kiinnostusta myös vanhan mantereen ulkopuolella. Muun muassa Kiinasta on osoitettu kiinnostusta, Kuusniemi kertoo.

Vientituotteita valmistetaan konsernin Nokialla sijaitsevassa kauramyllyssä teollisuusasiakkaille että kuluttajille.

Yhtiön strategian mukaisesta kauraliiketoiminnasta halutaan toista kansainvälistä tukijalkaa Benecol-liiketoiminnan rinnalle, Kuusniemi kertoo.

Suomessa kauratuotemarkkinoilla on tungosta ja markkina alkaa olla Kuusniemen sanoin jopa kypsä.

"Tämä antaa väärän kuvan ulkomaisista markkinoista. Siellä kauratuotteiden kysyntä kasvaa kasvamistaan."

Yksi syy kauran suosioon on, että gluteeniton ruokavalio kiinnostaa muitakin kuin keliaakikoita.

Ulkomaisia kuluttajia houkutellaan ostamaan suomalaistuotteita vetoamalla ruokaturvallisuuteen, puhtauteen ja luonnollisuuteen.

"Kansainvälinen kilpailu on kovaa, mutta kyllä siellä on tilaa yhdelle suomalaiselle Raisiolle."

Suomessa ensimmäiset gluteenittomat Elovena Gluten-free -tuotteet tulevat isojen kauppaketjujen valikoimiin tammi–helmikuun vaihteessa.

Raision on hionut kauratuotteiden valmistusta investoimalla Nokian myllyyn noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Kuusniemi arvioi, että investointi on maksanut itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Kilpailullisiin syihin vedoten hän ei kerro, kuinka paljon mylly käyttää kauraa.

Suomalaisten elintarvikeyritysten menestyminen ulkomailla on tuottajienkin etu, toimitusjohtaja painottaa.

Hän kannustaa suomalaisia viljelemään kauraa. Vielä siitä ei ole pula, koska iso osa elintarvikekaurasta päätyy rehuksi. Tulevaisuudessa kaurakiloja tarvitaan todennäköisesti lisää.

Raisiolla on noin 700 sopimusviljelijää.