Tiede & tekniikka

Rysä nousemassa ammattikalastajien ykkösvälineeksi sisävesillä – "Rysä on hellä kaloille"

Sisävesillä ammattikalastus on pienimuotoista. Merellä troolaavat keskittyvät määrään.
Saara Lavi
Rysä voidaan nykyisin rakentaa niin, että hylkeet tai saimaan norpat eivät pääse sisään.

"Kala on hyvin varovainen. Pienikin asia saattaa olla kalan mielestä este, eikä se mene esimerkiksi rysäpyydykseen. Sillä pitää olla syy mennä sisälle, eikä edessä saa olla mitään, mikä saa kalan mietteliääksi", Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Petri Suuronen kertoo kalastamisen haasteista.

Hänellä on paljon vedenalaista videota, jonka avulla on tutkittu, miten kalat liikkuvat pyydyksissä ja mitä niissä tapahtuu.

"Kaikkein olennaisinta on ymmärtää, miten kala käyttäytyy. Sitä tutkitaan aika paljon."

Eipä ihme, että kalastajiakin kiinnostaa kalastustekniikoiden tutkimus.

Siihen on saaliin kasvattamisen vuoksi toinenkin syy. Se on kalastuksen kestävyyden vaatimusten lisääntyminen.

Siksi rysä kasvattaa suosiota ammattikalastajien keskuudessa.

"Rysä on hellävarainen kaloille. Kalat pysyvät elossa ja sivusaalis on helppo erotella", Suuronen perustelee.

Siksi rysä kasvattaa suosiota ammattikalastajien keskuudessa.

Rysä voidaan rakentaa niin, että rannikolla hylkeet ja Saimaalla saimaannorpat eivät pääse sisään. Verkkoa on käytännössä mahdoton rakentaa sellaiseksi. Siksi tietyn tyyppiset rysät ovat sallittuja myös Saimaalla.

Rysissä houkuttaa myös tekniikan kehittyminen. Kalastajan ei tarvitse enää vetää rysän perää ylös kokeakseen pyydyksen.

Ponttoonirysän voi laskea alas ja kun sitä tulee kokemaan, kompressorilla painetaan ilmaa ponttooniin. Pyydys nousee itsestään.

Suomen ammattikalastuksessa on oikeastaan kaksi eri kokoluokkaa. Sisävesillä kalastus on enimmäkseen pienimuotoista ja merellä isompaa.

Sisävesillä esimerkiksi vedenomistajat vaikuttavat mittakaavaan. He päättävät kalastusluvista ja siitä, millaista pyyntiä ja miten paljon voi harjoittaa. Esimerkiksi troolilla kalastamista ei sisävesillä juuri sallita.

"Rysät ovat hyväksyttävämpiä, koska niistä voi vapauttaa elävänä ne lajit, joita ei haluta pyytää. Verkkopyynti kohtaa kritiikkiä, koska tulee sivusaalista, jota ei haluta tai joka ei selviä vapauttamisen jälkeen."

Rysä on käytännössä iso katiska.

Alalla puhutaan suomukaloista ja parvikaloista. Suomukaloiksi kutsutaan esimerkiksi kuhaa, ahventa ja lohta.

Parvikalat liikkuvat suurena joukkona ja lisääntyvät nopeasti. Tärkein niistä on silakka ja avomerellä sitä voi pyytää isoilla laivoilla.

"Suomen suurimmat troolarit ovat noin 40-metrisiä. Niitä on tuotu muun muassa Ruotsin länsirannikolta. Troolaus on teknisesti kehittyneimpiä pyyntimuotoja. Niissä on pitkälle viety kalanetsintä ja pyydyksen kulkua hallitaan hyvin."

Paljon on myös pienempiä troolareita, mutta niiden osuus saaliista on pieni. Suuronen arvioi, että noin parikymmentä isoa laivaa saa suurimman osa saaliista.

Suomessa ei juuri troolata pohjassa, vaan välivedessä. Jos lähelle pohjaa mennään, se tehdään väliveden troolilla. Siten meren pohjaa ei kynnetä pilalle.

"Troolipyynnissä on se iso etu, että mennään sinne, missä kalat ovat ja ajetaan ne kiinni. Perinteiset pyydykset, kuten rysät ja verkot, asetetaan paikoille, joissa tiedetään tai uskotaan kalojen olevan. Toivotaan, että kalat uivat niihin", Suuronen selittää eroa.

Troolaus perustuu fossiilisen polttoaineen käyttöön. Alukset kuluttavat paljon polttoainetta, mutta pyynti on tehokasta ja saaliit suuret.

Troolilla keskitytään määrään. Aluksilla on kalakantojen arvioiden pohjalta tehdyt kalastuskiintiöt. Päätökset tehdään Brysselissä.

Sisävesien ja meren erot näkyvät hyvin saaliin määrän ja arvon vertailussa. Luken mukaan vuonna 2019 Suomen kalastusalukset saivat merellä 135 miljoonaa kiloa kalaa. Sisävesillä määrä oli 6,4 miljoonaa kiloa.

Merestä pyydetyn kalan arvo oli 37 miljoonaa euroa ja sisävesien 17,2 miljoonaa euroa.

Kalasaaliit Suomen vesillä

  • Muikku on määrältään sisävesien tärkein saaliskala. Sen osuus saaliista on 41 prosenttia, kertoo Luonnonvarakeskuksen tilasto.
  • Kuhan saalis on toiseksi suurin, mutta arvo ylittää muikun. Muikkusaaliin arvo oli 5,7, ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa vuonna 2019.
  • Sisävesille oli vuoden 2019 lopussa rekisteröity 1 600 kaupallista kalastajaa.
  • Mereltä kalastettiin 92,5 miljoonaa kiloa silakkaa ja 12,5 miljoonaa kiloa kilohailia vuonna 2020. Saalis saatiin pääasiassa avomereltä.
  • Merenrannikoiden tärkein kala oli ahven 0,7 miljoonan kilon saaliilla. Toiseksi suurin oli siika, saalis 0,4 miljoonaa kiloa.
  • Sisävesien saaliin arvo yhteensä vuonna 2019 oli 17,5 miljoonaa euroa. Merikalastuksesta on jo tieto vuoden 2020 kalan arvosta. Se oli 30 miljoonaa euroa.
Lue lisää

Kolme kolmihaarakoukkua 20-senttisessä vaapussa on liikaa – "Vaihda pienten vaappujen koukut yksihaaraisiin ja purista isojen vieheiden koukuista väkäset pois"

Jos ankerias tarttuu lokakuussa pyydykseen, kannattaa miettiä kahdesti seuraava liike – rauhoitetun ankeriaan pyynti voi tulla kalliiksi

Lahna on hyvää! Ensi kesänä unohdan uistelun ja kalastan katiskalla lahnoja ja ahvenia

Sähkökalastus kiellettiin maailmalla – Kurenuotalla sillisaalis voi olla 200 tonnia kerralla