Viisi kuntaa muuttaalomitusaluetta ensi vuonna
Maatalouslomittaja Jan Toomela ajaanavetassa rehua. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoLomitusalueiden rajoja rukataan vuodenvaihteessa voimaan astuneiden kuntaliitosten jäljiltä.
Tämän vuoden alussa tehtiin kymmenen kuntaliitosta, joista viisi vaikuttaa lomituksen aluejakoon. Muutoksessa on vuoden siirtymäaika. Uusi aluejako tulee voimaan vuoden päästä.
”Paikallisyksiköille varataan riittävästi aikaa lomituspalvelujen uudelleen järjestelyihin”, yksikön päällikkö Päivi Wallin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta Melasta sanoo.
Kiikoisten kunta liittyi Sastamalan kaupunkiin ja siirtyi samalla Satakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Lomitusalue vaihtuu Honkajoesta Sastamalaan vuonna 2014.
Savitaipaleen paikallisyksikkö Etelä-Karjalassa järjestää lomitukset nykyisin Suomenniemellä. Ensi vuonna järjestäjä vaihtuu Savon Mikkeliin, johon Suomenniemi liittyi.
Uudellamaalla Nummi-Pusula liittyi Lohjaan. Lomitukset järjestää Hämeenlinna Hämeestä nykyisen Varsinais-Suomen Salon sijaan.
Raahe ja Vihanti menivät yhteen Pohjois-Pohjanmaalla. Koko alue siirtyy ensi vuonna Haapajärven lomitusalueeseen. Nykyisin Muhos järjestää lomitukset Raahessa.
Vähässäkyrössä lomituspalveluja järjestää ensi vuonna Pedersören paikallisyksikkö. Vähäkyrö kuuluu nyt Vaasan kaupunkiin.
”Ympyrät suurenevat”, MTK-Vähänkyrön lomitusvastaava Ari Lehtimäki kommentoi.
Pedersöre Kokkolan kupeessa vastaa koko Rannikko-Pohjanmaan maatalouslomituksista tämän vuoden alusta. Tekeillä on suuri ruotsinkielinen lomitusalue.
Lomituspalvelupäällikkö Maise Lasén-Vikman ei varsinaisesti ilahdu Melan päätöksestä siirtää suomenkielinen Vähäkyrö Pedersören lomitusalueeseen.
”Pystymme kyllä palvelemaan heitä suomen kielellä”, hän silti lupaa.
Maatalouslomittajina ja työnjohtajina Pedersöressä työskentelee kaksikielisiä. Lasén-Vikman sanoo itse osaavansa suomea puutteellisesti.
Pedersöre järjestää lomituksia yli tuhannelle lomansaajalle. Turkistuottajia on 300. Muutama kymmenen on suomenkielisiä. Vähästäkyröstä tulee vajaa sata lisää.
Wallin uskoo suomenkielisten saavan Pedersöressä hyvää palvelua omalla äidinkielellään.
Mela mahduttaa lomitusalueita uusiin kuntarajoihin.
Lasén-Vikman huomauttaa yksi kunta – yksi lomitusalue -periaatteesta poikettavan Kokkolassa. Siellä ruotsinkieliset liitettiin Pedersören lomituksiin. Kälviä, Lohtaja ja Ullava jäivät entiselle, suomenkieliselle alueelle.
”Vähäkyröläiset voisivat jatkaa Jalasjärvellä”, Lasén-Vikman ehdottaa.
MTK-Vähäkyrön Lehtimäki ei pelkää kielimuuria. Omia tuttuja lomittajiakin siirtyy uuden lomitusalueen palvelukseen.
”Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on paljon sikaloita ja isoja karjoja kuten meillä.”
Maatalouden ja elinkeinotoimen palveluja vähäkyröläiset saavat muutamana päivänä viikossa entisellä kunnantalollaan.
”Monet asioivat internetissä.”
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
