Julkinen terveydenhuolto pärjäsi yksityistä paremmin koronakuolleisuuden vähentämisessä

Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana sekä sitä, kuinka maiden terveydenhuollon ominaispiirteet olivat yhteydessä koronakuolleisuuteen ennen omikron-varianttia. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Maissa, joiden terveydenhuollon rahoitus pohjautui enemmän julkiseen rahoitukseen, koronakuolleisuus oli vähäisempää kuin yksityiseen rahoitukseen pohjautuvissa järjestelmissä.

”Maat, joiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky oli hyvällä mallilla jo ennen koronapandemiaa, pärjäsivät paremmin myös koronakuolleisuuden vähentämisessä”, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iris Moolla tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan investoinnit terveydenhuollon julkiseen rahoitukseen, tiloihin ja henkilöstöön vähentävät koronakuolleisuutta enemmän kuin investoinnit yksityiseen rahoitukseen nojaaviin terveydenhuoltojärjestelmiin.

”Varautumista pandemioihin voidaan parantaa lisäämällä julkisen terveydenhoidon voimavaroja ja parantamalla sen toimivuutta”, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo sanoo.

Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana sekä sitä, kuinka maiden terveydenhuollon ominaispiirteet olivat yhteydessä koronakuolleisuuteen ennen omikron-varianttia.

Vertailussa edukseen erottuivat Länsi- ja Pohjois-Euroopan maiden lisäksi Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Heikoimmin vertailussa pärjäsivät Itä-Euroopan ja Etelä-Amerikan maat.

Suomi sijoittui vertailussa kuudenneksi, kun vertailtiin riskiä kuolla koronaan. Pienin riski kuolla koronaan oli Islannissa ja Norjassa. Pohjoismaista myös Tanska oli vertailussa Suomea edellä, kun taas Ruotsi jäi kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Ylikuolleisuutta vertailtaessa Suomi oli kahdeksas. Muista Pohjoismaista taakse jäivät Islanti ja Ruotsi. Pienintä ylikuolleisuus oli Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.