Puolustusministeri Häkkänen: Olen kesällä pyytänyt Puolustusvoimia arvioimaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta Suomelle selvitetään Ukrainan sodan tuomien oppien valossa. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.  

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo STT:lle, että pyysi viime kesänä Puolustusvoimia arvioimaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta ja Ukrainan sodan oppeja.

Häkkäsen mukaan syy pyynnölle on paitsi kiristynyt turvallisuustilanne myös Ukrainan sodassa nähty Venäjän massamainen jalkaväen käyttö ja jalkaväkimiinojen käyttö. Lisäksi Häkkänen huomauttaa, että miinoihin liittyvä aseteknologia on kehittynyt merkittävästi. Selvitys valmistunee Häkkäsen mukaan talven aikana.

Häkkänen piti Puolustusvoimain komentajan Janne Jaakkolan kommentteja asiasta hyvinä.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mielestä Suomen ei pitäisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

”Mehän puhumme aseesta, joka on vaarallinen siviileille. Kun se on siellä maastossa, se ei valitse sitä, astuuko siihen sotilas vai astuuko siihen lapsi, joka leikkii metsässä. Tälle on ollut ihan oikea peruste, jonka takia tätä sopimusta on tarvittu, Koskela sanoo.

Keskustelu asiasta virisi jälleen viikonloppuna, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kommentoi jalkaväkimiinoja MTV:n uutisille. Jaakkola ei ottanut suoraan kantaa sopimuksesta irtautumiseen, mutta totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi sopimukseen. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Iltalehdelle, että asiasta tullaan keskustelemaan.

Viime viikolla kerrottiin, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden oli antanut luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja.

Vasemmistoliiton Koskela myös huomauttaa, että Puolustusvoimille myönnettiin aikanaan lisärahoitusta jalkaväkimiinojen korvaamiseen muilla suorituskyvyillä. Puolustusvoimat on korvannut jalkaväkimiinoja esimerkiksi raskailla raketinheittimillä, lennokeilla ja viuhkapanoksilla.

”Olisi järkevää, että tätä työtä jatkettaisiin”, Koskela sanoo.

Koskelan mielestä kysymyksessä tarvitaan parlamentaarista yhteistyötä. Hän nostaa esiin, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä keskustelu joistain ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista on jäänyt eduskunnassa varsin vähäiseksi.

”Tämä on yksi niistä asioista, mille olisi järkevää ottaa aikaa ja rauhaa keskustelulle. Tässä ei pidä ruveta hötkyilemään.”