"Suomesta on vallattuna Tanskan kokoinen alue" – kaivosyhtiöt osaavat hyödyntää hajanaista lainsäädäntöä

"Jos saudiarabialainen tulee Suomeen ja löytää kultaa, hän saa pitää kullan. Jos suomalainen menee Saudi-Arabiaan ja löytää öljyä, saako hän pitää öljyn?" viritteli Turunen puheenvuorossaan. Näkymä Terrafamen Sotkamon monimetallikaivokselta. Kuva: Pentti Vänskä

Yhtiöiden kiinnostus Suomen maaperästä löytyviä mineraaleja kohtaan on saavuttanut viime vuosikymmeninä jättimäiset mittasuhteet.

”Suomesta on vallattuna Tanskan kokoinen alue”, Kaivoslain muutostarpeet -seminaarin puheenjohtaja, kansanedustaja Kaj Turunen (kok.) havainnollisti keskiviikkona eduskunnassa.

Kriitikoiden mukaan kansalaisten oikeustajua närästää erityisesti se, että Suomen uusiutumattomat luonnonvarat annetaan pois ja jälkipyykin maksaa valtio. Lepsu ja hajanainen lainsäädäntö tekee kaivosyhtiöiden toiminnasta laillista.

Kaivosteollisuus ry:n Pekka Suomela vastasi kritiikkiin ja kertoi, että alalle on suunnitteilla yhtiöiden luotto­luokitusta muistuttava järjestelmä.

Seminaarin osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että lainsäädännössä on aukkoja, puutteita ja katvealueita. Ongelmana on, että tarvittavien muutosten hahmottaminen on hankalaa.

Hallitusneuvos Oili Rahnasto ympäristöministeriöstä kertoi, että muun muassa ely-keskusten vuodesta 2010 lähtien merkittävästi huonontuneet voimavarat vaikeuttavat kaivosyhtiöiden valvontaa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall huomautti, että tutkimusten mukaan kaivosalalla Suomessa esiintyy rakenteellista korruptiota.

Monet yleisössä olivat kaivoslain karvaan omakohtaisesti kokeneita.

”Meille kaivosyhtiö jätti 60 euron suuruisen korvauksen maksamatta”, kertoi eräs maanomistaja.

Tuloja valtauksista ei kerry myöskään kunnan eikä alueen elinkeinoelämän kassaan. Kaivosvaltauksilla on huomattu olevan merkittävä negatiivinen vaikutus matkailuun sekä kiinteistöjen arvoihin.