Suomessa toimii ulkomaisia rajavartijoita ‒ resursseja Euroopan ulkorajojen valvontaan tulossa lisää

Frontexin rajavartija partioimassa Kreikan Lesboksen saarella vuonna 2015. Kuva: ANGELOS TZORTZINIS

Euroopan Unionin raja- ja merivartiovirasto Frontexin operaatioissa Suomessa antavat virkatukea useiden eri maiden viranomaiset. Lisäksi Frontexilla on omia joukkoja Suomessa sijoitettuna.

Samoin Suomen rajavartiolaitokselta on henkilöstöä muissa Euroopan maissa.

”Meillä on Frontexin kautta henkilöstötukea esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä, sesonkiaikaisesti pohjoisilla lentoasemilla, itärajan rajaylityspaikoilla ja maastopartioita itärajalla”, kertoo Rajavartiolaitoksen kapteeni Arttu Maaranen.

Maaranen ei kommentoi, kuinka paljon ulkomaisia rajavartijoita toimii Frontexin kautta Suomessa, mutta kyse on hänen mukaansa yksittäisistä valvontaryhmistä.

Tukea saadaan tarpeiden mukaan, mutta toiminnan tarkoituksena on myös kehittää rajavartiolaitoksen kykyä ylläpitää ja johtaa unionin viraston yhteisoperaatioita. Toisaalta kyse on Frontexin pysyvien joukkojen taitojen kartuttamisesta pohjoisen itärajan toimintaympäristöön.

Taitoja halutaan ylläpitää mahdollisten kriisitilanteiden varalta. Jos Suomeen esimerkiksi kohdistuisi laittomilla siirtolaisilla toteutettu hybridioperaatio itärajalla, Frontexia voitaisiin pyytää apuun.

”Jos suuri määrä kolmannen maiden kansalaisia pyrkisi ilman lupaa jäsenvaltion rajan ylitse, voisi valtioneuvoston yleisistunto päättää nopean rajaintervention käynnistämistä koskevan pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle”, Maaranen sanoo.

Frontexilla ja jäsenmailla on EU-asetuksen nojalla velvollisuus ylläpitää puolentoistatuhannen henkilön nopean toiminnan reserviä kriisitilanteita varten. Esimerkiksi Suomella on reservissä 30 henkilöä.

Frontex on Euroopan Unionin raja- ja merivartiovirasto, joka koordinoi Euroopan rajaviranomaisten yhteistoimintaa. Toimintaan osallistuu myös EU:n ulkopuolisia maita.

Frontexin henkilöstö koostuu viraston omasta henkilöstöstä sekä jäsenvaltioiden raja- ja merivartioista komennetuista henkilöistä. Nämä työskentelevät aina sen maan kansallisten viranomaisten alaisuudessa, joihin heidät on lähetetty.

Vaikka virasto on ylikansallinen, se toimii lähtökohtaisesti kansallisten viranomaisten ehdoilla.

”Kun Frontex tarjoaa tukea, operaatiivinen toiminta ovat Suomen Rajavartiolaitoksen johtamaa, mutta tuen rahoitus tulee Frontexilta”, Maaranen kertoo.

Frontexin toiminta Välimerellä on herättänyt ihmetystä viime vuosina. Kesäkuussa Libyasta Italiaan lähtenyt laittomia siirtolaisia kuljettanut laiva Adriana haaksirikkoitui. Arviolta noin 500 ihmistä sai tapahtumassa surmansa.

Frontex oli tietoinen siirtolaislaivasta ja tarjosi apuaan Kreikan rannikkovartiostolle. Kreikkalaiset eivät vastanneet avuntarjoukseen eikä Frontex mennyt paikalle.

Tapaus kuvaa ongelmatilanteita, joissa yhteistyö Frontexin ja kansallisen viranomaisen kanssa ei ole toiminut.

Maaranen ei halua kommentoida Frontexin toimintaa tapauksessa.

Frontexilla ei ole omaa omaa laivastoaan, vaan merialukset saadaan jäsenvaltiolta. Maaranen kertoo, että myös Suomelta aluksia on ollut Välimerellä Frontexin toiminnassa mukana viime vuosina. Tänä vuonna suomalaisia aluksia ei ole ollut Välimerellä.

Tällä hetkellä Frontexin omien pysyvän joukkojen vahvuus on noin 1 500. Jäsenmaiden miehistöä toiminnassa on mukana 4 500 henkilöä.

Vuoteen 2027 mennessä Frontexin henkilöstövahvuus on määrä olla 10 000 henkilöä. Frontexin omaa henkilöstöä tulee tällöin olemaan 3 000 ja loput 7 000 jäsenmaiden lähettämiä.