Putin ja Erdogan tapaavat tänään Sotshissa – keskusteluissa todennäköisesti esillä Turkin mahdollinen hyökkäys Pohjois-Syyriaan

Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi STT:lle, että Turkki ja Venäjä keskustelevat tänään todennäköisesti ainakin Turkin mahdollisesta uudesta sotaoperaatiosta Pohjois-Syyriassa.

”Se lienee Turkin tärkeimpiä tavoitteita”, hän sanoo.

Myös monet muut asiantuntijat ovat arvioineet, että Turkki hakee tapaamisessa Venäjältä vihreää valoa jälleen operaatiolleen Pohjois-Syyriassa.

Turkin mukaan operaatiossa on määrä laajentaa Pohjois-Syyrian "turva-aluetta" ja "putsata terroristeja alueelta".

Alueella toimii kurdien YPG-järjestö, jonka Turkki kokee uhkana itselleen johtuen sen suhteista kurdien sissijärjestö PKK:hon. PKK on sotinut Turkin valtiota vastaan jo vuosikymmeniä.

YPG taisteli Yhdysvaltain rinnalla muun muassa äärijärjestö Isisiä vastaan, mikä on hiertänyt Turkkia jo pitkään.

Turkki on jo aiemminkin käynnistänyt sotilasoperaatioita Pohjois-Syyriassa, joista etenkin vuoden operaatio 2019 herätti kritiikkiä länsimaissa. Nytkin kritiikkiä voi nousta, mutta tuskin kovin kovasanaista.

"Yleinen oletus on, että jos operaatio kohdistuu Tal Rifatiin ja Manjibiin, jossa Yhdysvaltojen joukkoja ei ole, niin Yhdysvallat katsoo asiaa sormien läpi. Venäjä varmaan tuomitsee julkisesti, mutta antaa operaation silti tapahtua”, Alaranta sanoo.

Myös Lähi-itään erikoistuneen al-Monitor-verkkolehden haastattelema Lähi-idän asiantuntija Eyüp Ersoy Londonin King's Collgesta arvioi, että Erdoganin tavoitteena on saada Putinin hyväksyntä operaatiolle. Samalla Turkki tavoittelee Venäjältä apua siihen, että Syyrian hallituksen liittolainen Iran ei vastustaisi Turkin operaatiota.

Alarannan mukaan myös energia-asiat ovat tapetilla. Turkin ensimmäisen ydinvoimalan on määrä valmistua ensi vuonna, jolloin Turkin tasavalta juhlistaa 100-vuotispäiväänsä. Akkuyun ydinvoimalan odotetaan kattavan ainakin 10 prosenttia maan sähköntarpeesta, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

”On ollut puhetta, että Venäjä mahdollisesti rahoittaisi sitä lisää Turkin talousvaikeuksien vuoksi”, hän sanoo.

Viime viikolla Bloomberg kertoi myös, että venäläinen energiayhtiö Rosatom olisi siirtänyt 5 miljardia dollaria ydinvoimalan rakennustöihin. Rahaa olisi uutistoimiston mukaan määrä lähettää lisää tulevina viikkoina.

Viime aikoina venäläismedia on myös kirjoittanut, että Turkki voisi olla liittymässä Bricsin jäseneksi. Tiedossa ei kuitenkaan ole, onko tämä asia mahdollisesti esillä tänään presidenttien keskusteluissa.

”Myös Brics-maiden parissa on puhuttu siitä, että mukaan olisi tulossa uusia jäseniä”, Alaranta sanoo.

Brics-ryhmään kuuluvat Venäjän lisäksi Intia, Etelä-Afrikka, Kiina ja Brasilia. Kyseessä on nousevien talousmahtien ryhmä, joka haluaa haastaa länsimaiden – erityisesti Yhdysvaltojen – johtoaseman maailmantaloudessa.

Turkin lisäksi muun muassa Egyptin on arvioitu olevan liittymässä mahdollisesti ryhmään.

Lisäksi presidenttien keskusteluissa käsitellään tänään viljakuljetuksia Ukrainan Mustameren satamista.

Ukraina, Venäjä, Turkki ja YK pääsivät viime kuussa sopimukseen viljakuljetusten järjestämisestä Mustanmeren kautta, jotka olivat häiriintyneet sodan vuoksi. Turkin on määrä huolehtia siitä, että kuljetukset sujuvat sovitusti eikä niitä häiritä.

Tänään Turkki kertoi, että Ukrainan Odessasta on päässyt matkaan kolme vilja-alusta. Ensimmäinen viljalaiva pääsi lähtemään Odessan satamasta kohti Libanonia maanantaina.

Yksi aluksista purjehtii Panaman lipun alla, yksi Turkin lipun alla ja yksi Maltan lipun alla.

Ukrainan meriteitse kulkevat viljatoimitukset olivat keskeytyksissä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen maahan helmikuussa.

Ukraina ja Venäjä ovat maailman kaksi suurinta viljanviejää. Maiden välinen sota ehti nostaa elintarvikkeiden hinnat köyhille maille kohtuuttoman kalliiksi, ja muun muassa YK pelkäsi tämän aiheuttavan nälänhätää köyhimmissä valtioissa.

Huomionarvioista on myös se, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on myös ensimmäinen Venäjälle matkustava Nato-johtaja, Alaranta sanoo.

Turkin ja Venäjän suhteita hän kuvaa yleisesti pitkäkestoiseksi suhteeksi, jossa on laskuja ja nousuja. Viimeksi maiden välit olivat kriisissä, kun Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan vuonna 2015. Sen jälkeen Turkin suhteet Venäjään ovat jälleen lähentyneet samalla, kun lännen kanssa suhteet ovat olleet vaikeammat.

”Yhteistyö mahdollistuu niin kauan kuin Venäjä ei ota liian aggressiivisia askeleita Turkin suuntaan. Näin se on ollut kylmän sodan päättymisestä saakka”, Alaranta kuvaa.