huidunperä Puheista puheen ollen
Kun suomalainen pistäytyy kirjakaupassa tai käy kunnankirjastossa haluamaansa etsimässä tai uutuuksiin tutustumassa, muuan asia herättää huomiotaan.
Meillä ilmestyy kaiken muun kirjallisen tuotannon ohessa perinteisesti myös puhekokoelmia. Lisäksi meillä on saatavissa ulkomaisia puhekokoelmia kotimaisten rinnalla.
Nämä kansainväliset ovat ulkoasua myöten komeata ja näyttävää tekoa. Kotimaisemme taas ovat kotoisen oloisia. Ja varsin tarpeellisia lisäksi.
Alan uutta kansainvälistä tuotantoa edustaa meillä muun muassa englanniksi 2009 ilmestynyt yli 500-sivuinen upea, kuvitettu puhekokoelma. Nimensä on suomennettuna ”501 pakosta tiedettävää puhetta”.
Teos käsittää lähes 600 puhetta. Vanhinta lajissaan edustaa siinä Egyptin 1 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua eläneen faarao Mewrenptahin lyhyt puhe.
Babylonin Hammurabin puhe taas on päivätty vuodelle 760 ennen ajanlaskun alkua. Ateenan Perikles puolestaan piti kuulun puheensa Kreikassa vuonna 43 ennen Kristusta.
Vanhaa ja arvokasta on siten ihmiskunnan puheenpito. Kansainvälinen kokoomateos historian aikana pidetyistä puheista onkin lajissaan jättisaavutus. Se esittelee hallitsijoiden sekä vallasta luopumisen, sotien ja kumousten, uskonnon, tieteen, patriotismin, filosofian, humaanisuuden, vapauden ja tyranniudenkin vaiheita.
Siten historiallinen sarja koostuu alun kolmestasadasta politiikan ja kansainvälisten suhteiden edustajasta. Yhdysvaltain Obaman puolestaan edustaa tätä päivää.
Asiaan kuuluu, että tässä suurvaltain ja johtajiensa seurassa meillä eikä muilla Pohjoismailla ole ainuttakaan edustajaa.
Vuonna 2005 ilmestyi Britanniassa niinikään englanninkielinen, puheita käsittelevä teos. Tekijänä on Simon S. Montfiore. Suomeksi se ilmestyi Simo Liikasen toimesta nimellä ”Suuret puheet, jotka muuttivat maailmaa”.
Suomentaja on poistanut versiosta muutamia puheita, kun on katsonut niiden vaikutuksen suomalaiseen historiankäsitykseen vähäiseksi. Vastaavasti on lisätty kokoelmaan ”suuria suomalaisia puheita”, jotka nivoutuvat maamme kohtalonhetkiin ja joilla on yhteys kirjan teemoihin ja tapahtumiin.
Teoksessa on 49 puhetta, joista enemmistö on kansainvälisten suurvaikuttajien ja viisi suomalaisten esittämiä.
Meikäläisiä puhujia olivat siten Minna Canth vuodelta 1882, Mannerheim toukokuussa 1918 ja Svinhufvud Mäntsälän kapinan aikaan 1932. Kyösti Kallion puheet taas ovat itsenäisyyspäivältä 1939 ja talvisodan päätyttyä maaliskuun 13. päivältä 1940. Presidenteistä Urho Kekkosen puhe marraskuussa 1961 sisältää merkittävän noottikriisimme tilityksen.
Teoksen kotoinen, suomalainen osuus ja toisaalta maailmanpolitiikan merkittävien vaiheiden käsittely tekevät ”Suurista puheista” arvokkaan tietoteoksen kirjallisuuteemme.
Puhekokoelmien seuraan on aikojen mittaan liittynyt omaa kotoista tuotantoa. Jo 1900-luvun alussa ilmestyi merkittävän aikalaisen K.S. Laurilan toimittamana kaksiosainen kokoelma ”Kuuluisia puhujia ja puheita”.
Vuonna 1954 taas ilmestyi uusi kokoelma kotimaisia puheita nimeltään ”Suomalaisia puheita”. Teos sisälsi lähes kaksisataa puhetta lähes sadalta puhujalta. Siitä tuli kansalaisten suosima ja oppikirja varsinkin yhteiskunnan luottamustehtävissä toimiville ja niihin lähteville.
Tauno Karilaan asiantuntevasti kokoama teos käsitti yhteiskunnan keskeisiä aihepiirejä, isänmaan ja kansakunnan historiaa, kansallista sivistystämme, suurmiestemme saavutuksia ja kansakunnan ominaisuuksia.
Kiintoisa on lukea puhetta, jonka silloinen pääministeri J.K. Paasikivi piti kansalaisille vaikeana aikana itsenäisyyspäivänä 1944. Ohjenuoraksi kansakunnalle puhuja totesi:
”Olemme maailmanhistorian suurimman sodan kuudentena vuonna laakson pohjassa. Meidän pitää olla kärsivällisiä lähivuosina. Olojemme pikaista ja huomattavaa paranemista emme voi valitettavasti odottaa”, puhuja totesi ja muistutti, että kansakunnan täytyy kuuden vuoden aikana luovuttaa osa työnsä tuloksista sotakorvauksina Venäjälle.
Samalla on suoritettava laaja ja valtava jälleenrakennustyö omassa maassa.
Puhuja jatkoi, että vuodet 1945 ja 1946 ovat erityisen vaivalloiset. Vasta 1950 pääsemme vapaisiin, taloudellisiin oloihin, puhuja opasti.
Puhe päättyi kansakunnalle rohkaiseviin ja opastaviin sanoihin: ”Syksyn sumusta on päivä nouseva meidänkin vapaalle kansallemme ja aurinko yhä lämpimämmin on paistava rakkaalle Suomellemme!”
Siten kansakuntaa on ohjattu puhetaidon voimin!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
