Suomessakin esiintyy ukkospilvien vaarallisia äärimuotoja

Ukkospilvirykelmien vaaraa aiheuttavia äärimuotoja esiintyy meilläkin. Tämä käy ilmi Ilmatieteen laitoksen meteorologin Ari-Juhani Punkan väitöstutkimuksesta.

Punkka on tutkinut laajojen ja pitkäkestoisten ukkos- ja kuuropilvirykelmien esiintymistä ja meteorologisia syntyolosuhteita Suomessa.

Punkan tutkimusten mukaan kuuropilvirykelmät ovat Suomessa yleisiä, ja jopa voimakkaaksi luokiteltavia rykelmiä esiintyy kymmenittäin joka vuosi.

Tuntikausia kestävä voimakas ukkospilvirykelmä voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja jopa satojen kilometrien matkalla.

Viimeisten 15 vuoden aikana Suomessa on Punkan mukaan esiintynyt harvakseltaan jopa ukkospilvirykelmien äärimuotoja, syöksyvirtausparvia.

”Suomessa ensimmäinen vahvistettu syöksyvirtausparvi oli Unto-rajuilma 5.7.2002, joka on edelleen pohjoisin dokumentoitu tapaus lajissaan koko maailmassa. Tämän jälkeen myös Asta- ja Sylvi-rajuilmat kesällä 2010 täyttivät syöksyvirtausparven määritelmän”, Punkka kertoo.

Ukkos- ja kuuropilvirykelmiä esiintyy tutkimuksen mukaan varsinkin sydän- ja loppukesällä iltapäivisin ja iltaisin.

Erityisen otolliseksi todettiin kesäiset tilanteet, joissa matalapaineen alue sijaitsee Suomen länsi- tai lounaispuolella.

Suursäätila ja sen ilmavirtaussuunnat poikkeavat selvästi esimerkiksi Pohjois-Amerikassa havaituista.

”Ukkospilvialueiden liikesuunnista paljastui myös Suomen lähialueiden erikoisuus. ”Osa ukkospilvirykelmistä kulkee pohjoiseen, luoteeseen tai länteen, mitä ei ollut juurikaan aiemmissa tutkimuksissa havaittu”, Punkka toteaa.

Merkittävin ukkospilvirykelmiä suosiva tekijä on tutkimuksen mukaan alailmakehän kosteuden lisääntyminen. Sitä tapahtuu erityisesti eteläisen ilmavirtauksen vallitessa.

Lisäksi tuulivahinkoja aiheuttavia ukkospilvirykelmiä muodostuu etenkin silloin, kun alailmakehän keskimääräinen tuulennopeus kasvaa.

Tutkimuksen aikana löytyi myös muita merkittäviä eroja paljon tutkittuun Yhdysvaltojen ukkosilmastoon.

Suomessa kuivan ilman esiintyminen alailmakehässä ei näytä edistävän syöksyvirtausten esiintymistä ukkospilvirykelmien yhteydessä.

”Alustava olettamus onkin, että Suomessa ukkospilvien käytössä olevat energiamäärät ovat niin vähäisiä, että kuivan ilman vaikutus on syöksyvirtauksia vahvistavan sijasta ehkäisevä”, Punkka kertoo.

Hän muistuttaa, että sään ennustamisen ja varoittamisen näkökulmasta alueellisten meteorologisten erityispiirteiden tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää.

Ari-Juhani Punkan väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina 4. joulukuuta.