Mehiläistarhaajat pelkäävät hunajakarhujen vierailuja

Mehiläistarhaajia harmittaa, että karhuja on totutettu hunajan makuun luontokuvia varten. Puun kylkeen on voitu sivellä hunajaa, jotta karhu nousisi seisomaan puuta vasten. Tässä kuvaustilanteessa houkuttimena käytettiin hilloa. Kuva: Markku Vuorikari

SEINÄJOKI (MT)

Karhut ovat viime vuosina voimakkaasti levittäytyneet maan itäosista Sisä- ja Länsi-Suomeen. Muuttoliike ei ole jäänyt huomaamatta mehiläistarhaajilta.

Viime vuonna karhut rellestivät 76 mehiläistarhaajan 352 pesällä, kun edellisenä vuonna hunajakarhujen jälkiä jouduttiin siivoamaan 38 tarhaajan pesiltä.

Ennuste ensi kesästä on synkkä. Mehiläishoitajien liitto arvioi, että vahingot nousevat 528 rikottuun pesään.

”Kaikki tarhat, jotka sijaitsevat Pori-Tampere-Lahti-Lappeenranta -linjan pohjoispuolella, ovat suuressa vaarassa”, sanoi liiton neuvoja Ari Seppälä perjantaina järjestetyssä karhuseminaarissa.

Asia kuumentaa mehiläistarhaajia, koska suurin osa tuottajista sijaitsee alueilla, missä karhut ovat viime aikoina yleistyneet. Seppälä myönsi, etteivät tarhaajat itsekään ottaneet niin vakavasti karhuongelmia, kun pulma-alue rajoittui Itä-Suomeen. Nyt asia on akuutti lähes koko maassa.

Seppälän mukaan mehiläistarhaajat ovat erittäin turhautuneita karhujen aiheuttamiin vahinkoihin ja siihen, ettei häiriköiviä hunajarosvoja saada kuriin.

Hän toivoi, ettei ongelmassa jouduta samanlaiseen tilanteeseen kuin susiasiassa, jossa kyllästyneet turvautuivat oman käden oikeuteen.

Seppälä korosti, että suuri osa karhuista ei aiheuta mitään ongelmia, mutta häirikköyksilöt pitäisi panna kuriin. ”Viime vuonna Suomessa oli noin 50 pesillä käyvää karhua.”

Seppälän mielestä karhujen metsästys pitäisi kohdistaa nykyistä tarkemmin häiriköiviin eläimiin.

Esimerkiksi viime vuonna ammutuista noin 120 karhusta vain pieni osa oli vahinkoja aiheuttaneita yksilöitä.

Koko uutinen löytyy maanantain MT:stä.