Alkuperäisyys ei ole etninen asia

lukijalta

Tutkija Antti Aikio vaati (MT 6.8.) Suomea ratifioimaan alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen. Suomen hallituksen hallitusohjelmaan on Saamelaiskäräjien vaatimuksesta kirjattu tavoite alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratif ioinnista. ILO:n yleissopimus numero 169 koskee alkuperäiskansan

tai -heimon oikeuksia.

Saamelaiskäräjät on vaatinut yleissopimuksen ratifiointia siten, että se soveltuisi vain

sen ylläpitämään äänioikeusluetteloonsa merkittyjä.

Selvennyksen vuoksi on todettava, että yleissopimuksen ratifiointi on tällä perusteella oikeuksia loukkaava ja kiistanalainen, koska se koskee vain yhtä etnistä ryhmää ja kieliperusteella alkuperäisväestöä. Kiistan aiheuttaa nykyisen saamelaiskäräjälain mukainen,

pääosin kieliperusteinen

määritelmä saamelaisuudesta,

josta edelleen johdetaan alkuperäiskansaan kuuluminen Suomessa.

Alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen mukaan näin ei ole. Sen mukaan alkuperäisyys ei ole etninen asia eikä se ole kieliasia lainkaan. Sen perustana on jokaisen oma oikeus- ja asutushistoria ja ns. itseidentifikaatio alkuperäiskansana. Se ei edellytä edes kyseisen valtion ryhmän alkuperäisyyden tunnustusta, minkä puuttuminen sinänsä olisi kyllä outoa, eikä se edellytä mihinkään rekisteriin kuulumista. Sellaisia edellytyksiä ei voida myöskään kansallisesti asettaa.

Tutkija Tanja Joona on ehdottanut yleissopimuksen ratifiointia Lapin Yliopistossa 25.2.2012 esitetyssä väitöksessään. (Yhteiskuntatieteiden maisteri Tanja Joonan väitöskirja ILO Convention No. 169 in a Nordic Context with

Comparative Analysis: An Interdisciplinary Approach). Hänen esityksensä mukaan lähtökohta yleissopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä

on tyystin erilainen kuin Saamelaiskäräjien esittämän vaaliluettelon henkilöpiiri osoittaa.

Joonan mukaan Kansainvälinen työjärjestö ILO on ratkaissut asian selvästi sopimuksen 1. artiklassa. Sen mukaan alkuperäiskansaan kuuluu henkilö, joka polveutuu alueen alkuperäisväestöstä, on säilyttänyt kulttuurinsa tunnusmerkkejä ja tuntee itse olevansa alkuperäiskansaa. Itse identifikaatiolle annetaan suuri merkitys. Kieli on merkittävä, mutta merkitystä ei korosteta. Suomessa voimassa olevasta kieliperusteisesta saamelaiskäräjälaista johdettu alkuperäiskansan määritelmä on

siten yleissopimuksen 1. artiklan mukaan väärä. Määritelmä ei sovellu tarkoitukseensa.

Oikeusministeriössä on tiettävästi kiireellisellä aikataululla meneillään yleissopimuksen ratifiointia koskevia selvityksiä ja saamelaiskäräjälain tarpeellisia muutoksia koskeva selvittely. Yleissopimuksen 1. artiklan mukaan asianosaisia, alueen alkuperäiskansan edustajia eli lappalaisia ei ole asian yhteydessä lainkaan kuultu. Tämä menettely on saamelaisten verisukulaisten lappalaisten alkuperäisiä oikeuksia loukkaava ja syrjivä.

Ihmisoikeuksia koskevat

asiat perustuvat kansainvälisessä käytännössä aina ja vain tutkimustietoon. Tutkimustieto on sama asia kuin perustelut. Ei voi olla siten yksinomaan poliittista perustelua tällaiselle hankkeelle.

Jouni Kitti

saamenkielisen Sapmelaslehden päätoimittaja vuosina 1980–1999

Avaa artikkelin PDF