Näin määritellään pakkasen purevuus eri puolilla maata – ”Ihmiset ovat tottuneet erilaisiin lämpötiloihin asuinpaikkansa mukaan”
Eteläisen Suomen kireä -20 asteen pakkanen ei olekaan kireä pohjoisessa.
Tarpeeksi kovilla pakkasilla myös puut paukkuvat. Kuva: Kari SalonenAlkanut vuosi alkaa kovissa pakkasissa: Ensimmäisellä viikolla elohopea voi painua pohjoisessa lähelle viittäkymmentä pakkasastetta, ja etelässäkin koetaan alle -20 asteen pakkasia.
Kaiken kaikkiaan koko tammikuuta povataan tavanomaista kylmemmäksi ja kireät pakkaset koettelevat suomalaisia pitkään.
Mitä kuitenkin tarkalleen ottaen tarkoitetaan kireällä pakkasella?
Kun uutisten päätteeksi meteorologi toteaa pakkasen kireäksi, kyseessä ei ole ainoastaan kuvaileva ilmaus, vaan tarkan määritelmän mukaisen raja-arvon ylitys lämpötilassa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan kireälle pakkaselle on Suomessa kolme eri raja-arvoa riippuen siitä, missä päin maata lämpöä tarkastellaan.
Eteläisessä Suomessa raja-arvo kireälle pakkaselle on -20 astetta ja keskisessä Suomessa -25 astetta. Pohjoisessa pakkasta voidaan sanoa kireäksi vasta sen alittaessa -30 asteen.
Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuuskeskuksen johtaja Anssi Vähämäen mukaan pakkasvaroituksien alarajat ovat määritelty silmällä pitäen erilaisia riskiryhmiä, kuten vanhuksia.
”Nämä on aikanaan määritelty eri puolille Suomea terveysviranomaisten kanssa. Taustalla on ajatus siitä, että ihmiset ovat tottuneet ja varautuneet hieman erilaisiin lämpötiloihin asuinpaikkansa mukaan”, Vähämäki kertoo.
Tasot on määritelty perustuen eri lämpötilojen tilastolliseen toistuvuuteen alueella. Normaalista poikkeavasta pakkasesta halutaan varoittaa.
Talvikuukausien kireille pakkasille on varsin yksinkertainen syy: säteilyjäähtyminen. Koska aurinko on piilossa suurimman osan vuorokaudesta, maan pinnalta poistuu enemmän lämpösäteilyä kuin mitä ehdimme vastaanottamaan auringolta. Tällöin maan pinta jäähtyy entisestään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
