Talven lämpöaallot voivat tuoda pihoille ”harhailevia siilejä” – tutkija kertoo, mistä ihmeestä on kysymys

Tutkijan mukaan horros ei ole muuttumaton tila. Kuva: Erkki Makkonen

Viime päivien suojakelit ovat saaneet aikaan keskustelua sosiaalisessa mediassa liittyen harhaileviin siileihin. Huolen keskiössä ovat olleet siilit, jotka kelien lämmettyä olisivat heränneet horroksistaan ja lähteneet vaeltamaan piihapiireihin.

Siilien ekologiasta väitöskirjansa tehnyt biologian tohtori Anni Rautio sanoo, että talvihorros ei suinkaan ole muuttumaton tila.

”Siilit heräilevät aika ajoin. Heräämisten aikana siili yleensä pysyttelee yleensä pesässä jatkaakseen horrostamista muutaman tunnin kuluttua. Ilmaston lämmetessä talven säät ovat epävakaampia ja lauhoja jaksoja on pitkin talvea. Mikäli pesään pääsee esimerkiksi sulamisvesiä, voi siili joutua lähtemään pesästä”, Rautio kertoo.

Horroksesta herääminen ei suinkaan ole siilille poikkeuksellista. Raution mukaan horrosaika on jaksottunut spontaaneilla heräämisillä ja aktiivisuusjaksoilla, joiden jälkeen siili yleensä jatkaa horrostamista.

”Suomessa lumipeite hankaloittaa siilin liikkeelle lähtöä keskellä talvea ja varapesän löytyminen on hankalaa”, Rautio kertoo.

Siilien on uskottu viettävän talvensa pihapiireissä vajojen alla tai lehtikasoissa. Tosiasiassa Raution mukaan siilien on havaittu siirtyvän loppukesästä pihoista ja puutarhoista metsiin, alueille, joilla ihmistoiminta on vähäisempää.

”Ne saattavat kulkea useita kilometrejä yhdessä yössä päästäkseen metsään. Suosittuja pesäpaikkoja ovat puun juurien aluset ja puun juurella olevat sammalmättäät”, Rautio sanoo.

Pesän hyvä sijainti onkin ratkaiseva siilin selviytymisen kannalta. Herääminen kuluttaa Raution runsaasti energiaa, yhtä paljon kuin usean päivän horrostaminen.

Mutta mitä todella tulisi tehdä liikkuvalle siilille, jonka huomaa esimerkiksi kotipihaltaan keskellä talvea? Raution mukaan siiliä ei tulisi automaattisesti pyydystää tai siirtää.

”On hyvä muistaa, että siili on rauhoitettu eläin. Sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa eläintä tulee mahdollisuuksien mukaan auttaa tai se tulisi lopettaa. Jos talvella löytää loukkaantuneen siilin, tulee sitä auttaa, mutta virkeän yksilön voi antaa mennä menojaan”, Rautio valottaa.