Video: Massiivinen särkisaalis herättää yhä erikoisia reaktioita rannalla: "Onko tuo joku vitsi?" - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Video: Massiivinen särkisaalis herättää yhä erikoisia reaktioita rannalla: "Onko tuo joku vitsi?"

Lähipyydetty särki jalostuu ateriaksi ja järven kunto kohenee.
Harri Nurminen
Ammattikalastaja Konsta Kankaala kalastaa särkeä Hauhonselällä Hämeenlinnan Hauholla. Veneeseen nousi kerralla 150 kiloa saalista, koska mukana ei ollut enempää saaveja. Rysään jäi vielä 350 kiloa kalaa. Paras pyyntikausi kestää vain muutaman viikon.

Näihin aikoihin Hauhon reitillä ja Vanajaveden selällä ui rysään särki jos toinenkin.

Hauholainen ammattikalastaja Konsta Kankaala on löytänyt kevätkalastukseen ratkaisun, joka tuo kaksi etua. Oma kalastuselinkeino saa täydennystä, ja samalla järven ravinnekuormitus laskee.

Kutuviikkoina aamuinen saalis voi kohota pariin tuhanteen kiloon.

Apajasta koneelliseen käsittelyyn kelpaavat lopulta vain yli 35 grammaa painavat kalat. Pikkusintit saavat uida seulan läpi takaisin veteen kokoa kasvamaan.

"Särkeä olen pyytänyt nyt kolmisen vuotta, kun sille alkoi tulla kysyntää. Tämä sopii minulle hyvin, sillä tähän aikaan vuodesta pääsaalistani kuhaa on vaikea kalastaa", sanoo Kankaala.

Särkeä pyydetään syksyisin nuotalla ja talvisin jään alta katiskalla. Kevät on muita vuodenaikoja otollisempi.

Särki kutee, kun vesi lämpenee yli kymmenenasteiseksi.

"Kutuaikaan pitäisi rysistä saada myytävää 15 000, talvikatiskalla 10 000 kiloa, jotta homma on mielekästä."

Särjen tehokalastus on tunnetusti merkittävä ympäristöteko. Pyynti auttaa vesistöjen tilaa, kun järvestä poistuu ravinteita rehevöittämästä vesiä.

Samalla vähentyy vesistöjen sisäinen kuormitus.

Myös Kankaala näkee työssään ympäristönäkökulman.

"Särjen kalastuksella on ekologinen puoli. Sen pyynti parantaa järvien tilaa."

Luonnonvarakeskus Luken tutkijat Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Keskinen toteavat, että ammattimaisesti pyydetyn särkisaaliin mukana poistuu järvestä tehokkaasti etenkin fosforia.

"Särjen painosta on noin 0,7 prosenttia fosforia, pääasiassa se on kalan ruodoissa", Ruuhijärvi sanoo.

Lähes Lappiin asti levinnyttä kalalajia voitaisiin kalastaa vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Viime vuosina sitä on nostettu järvistä 2–4 miljoonaa kiloa.

"Nykyisin vapaa-ajan kalastajat pyytävät särkeä hyvin vähän, heidän kalastuksensa keskittyy pääasiassa petokaloihin, kuhaan, haukeen ja ahveneen", Ruuhijärvi jatkaa.

Järvet kuitenkin tuottavat myös muita kalalajeja. Esimerkiksi särki ja lahna runsastuvat suhteessa ahveneen, mikäli niitä ei kalasteta.

"Lisäksi vesien rehevöityminen ravinnekuormituksen vuoksi suosii särkikaloja suhteessa ahveneen, muikkuun ja siikaan", Tapio Keskinen huomauttaa.

Hauholla ainoana ammattikalastajana toimiva Kankaala ei itse käsittele kalaa, vaan toimittaa sen jäävesipaljussa Korpilahdelle, jossa saalis jalostuu elintarvikkeeksi.

"Kysyntä on ollut vakiintumaan päin. Nyt pitää toivoa, etteivät kuluttajat lopeta kotimaisen kalan ostamista koronakriisin takia."

Aikoinaan kuiva- ja suolakalana käytetyn särjen arvostus on viime vuosina parantunut, mutta petrattavaakin ammattilaisen mukaan on.

"Olen joskus tullut veneellä rantaan, ja joku on siellä kysynyt saaliistani. Vastaukseeni, että onneksi särkeä, saattaa kaveri kysyä: Oliko tuo jokin vitsi?"

Hoitokalastuksesta halutaan kaikki hyöty

Tänä vuonna päättyvä Tanakka-hanke haluaa nostaa hoitokalastuksen taloudellisesti kannattavaksi ja keskeiseksi vesienhoidon välineeksi.

Parivuotinen ohjelma jalkauttaa Pyhäjärvi-instituutin kehittämän taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen mallin testattavaksi koko maahan.

Hanke pureutuu selvittämään kalastuksen ongelmia ja luo mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle. Lisäksi vahvistetaan olemassa olevia elinkeinokalatalouden rakenteita.

Tavoitteena on kasvattaa vajaasti hyödynnettyjen kalalajien – kuten särkikalojen – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää hyödynnettävyyttä. Samalla parantuu vedenlaatu kohteina olevissa järvissä.

Hankkeessa keskitytään hoitokalastuksen ongelmakohtien ratkaisuun kalastusmenetelmissä, logistiikassa ja saalisseurannassa.

Erityisesti kalaketjun eri toimijat halutaan saattaa yhteen. Nykyongelmista napataan ote käymällä läpi hoitokalastusketjun jokainen taso kalastajalta jalostajalle. Samalla selvitetään mahdolliset saaliin jatkojalostajat ja sitoutuneet ostajat.

Lue lisää

Jahtikuksa: Kuhaa tulee Tarmo Lehtisen kanavalla – erämiehen matkassa opastaa pilkkimisen saloihin

Nyt on aika lähteä kalaan – tässä vinkit parhaisiin järvikalaherkkuihin

Graavisärkileivät

Pitkän aikavälin sääennusteet ovat yhä tärkeämpiä maataloudelle – parantavat peltojen vesitalouden hallintaa