Nelijalkaiset avartavat maisemaa: ”Eläimet tekevät työn, johon ihmiseltä kuluu aikaa ja rahaa” - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Nelijalkaiset avartavat maisemaa: ”Eläimet tekevät työn, johon ihmiseltä kuluu aikaa ja rahaa”

Laidunnuksen hyöty perustuu siihen, että eläinten elimistö käyttää rehevöityneen alueen ravinteet.
Jaana Kankaanpää
Naudat ovat yleisimpiä maisematyöläisiä. Ennen maatalouden murrosta metsälaitumia samoava karja oli vielä tavallinen näky.

Laiduntavista eläimistä on hyötyä paitsi maisemalle, myös ympäristölle, kertoo maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen Pro­Agria Länsi-Suomesta.

Vielä sotien jälkeen monenlaisia maisemia täplittivät laiduntavat eläimet. Naudat, lampaat ja hevoset tekivät hampaillaan jatkuvaa maisemanhoitotyötä esimerkiksi hakamailla, kedoilla ja erilaisilla niityillä. Näitä avoimia ja puoliavoimia luontotyyppejä kutsutaan perinnebiotoopeiksi.

Maatalous koki melkoisen murroksen 1960–1970-luvuilla. Tilojen määrä väheni ja koko kasvoi ja tuotantomenetelmät tehostuivat. Eläimet alkoivat laiduntaa aiempaa pienemmällä pinta-alalla ja yleensä niille erikseen kasvatetulla laitumella.

Aiemmin laidunnukseen käytetyt perinnebiotoopit pusikoituivat ja metsittyvät, ja osa myös metsitettiin. Salmisen mukaan 1990-luvulla havahduttiin vähitellen maisemien umpeenkasvuun sekä kasvi- ja eläinlajiston köyhtymiseen, sillä perinnebiotoopit kasvavat herkästi umpeen ilman jatkuvaa hoitoa.

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän piirissä on parhaillaan noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Ihmisen tekemästä niittämisestä on hyötyä esimerkiksi kuivilla kedoilla, mutta monilla muilla perinnebiotoopeilla valitaan mieluummin eläimet maisemanhoitajiksi.

”Eläimet tekevät työn, johon ihmiseltä kuluu aikaa ja rahaa”, Salminen tiivistää.

Laiduntava eläinlaji valitaan hoitoa kaipaavan kohteen mukaan. Yleisimpiä maisematyöläisiä ovat naudat, lampaat ja hevoset, ja onpa laiduntöissä nähty myös alpakoita.

Esimerkiksi erittäin uhanalaisiksi luokitelluille merenrantaniityille sopivimpia eläimiä ovat Salmisen mukaan yleensä naudat, mikä taas herättää välillä pohdintaa eläinten jätösten mahdollisesta päätymisestä rantaveteen. ”Vaikka eläimet söisivät vesirajassa, ne siirtyvät märehtimään kuivemmalle alueelle, minkä vuoksi suurimmat jätöksetkin jäävät muualle kuin vesirajaan.”

Etenkin muuttolinnut kaipaavat vesiyhteyttä ja avointa rantaniittyä, eikä monimetriseksi humahtanut, rannan umpeen kasvattanut ruoko pysty sellaista tarjoamaan.

Laidunnuksen hyöty perustuu siihen, että ravinteet poistuvat alueelta, kun eläinten elimistö käyttää ne elintoimintoihin ja kasvuun. Siksi maisemanhoitotyössä oleville eläimille ei saa antaa lisäruokintaa, jotta rehevöityneellä alueella tehty laidunnustyö ei valu hukkaan.

Lisäruokintakiellon vuoksi kovin vähätuottoista aluetta ei kannata antaa keskenkasvuisten eläinten parturoitavaksi, jotta eläinten kasvu ei häiriinny.

Salmiselta kysytään toisinaan, onko luonnossa laiduntaminen haitallista tai vaivalloista eläimelle. Tällöin hän huomauttaa, että evoluutio on muovannut laiduntavat eläimet nimenomaan luonnonlaitumelle, ei tasaiselle ruohopellolle.

”Moni on kiitellyt, että eläimistä saatava lihakin on paremman makuista, kun eläin on saanut jumppaa keväästä syksyyn.”

Perinnebiotoopit ja karjatalous

  • Perinnebiotooppien luontotyyppeihin kuuluvat esimerkiksi nummet, kedot, hakamaat, metsälaitumet ja erilaiset niityt. Ne ovat Suomen uhan­alaisimpia luontotyyppejä.
  • Perinnebiotoopeille on tyypillistä monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Jatkuva laidunnus tai niitto takaa, että mikään yksittäinen laji ei pääse valta-asemaan.
  • Vielä 1700-luvun lopulla nykyisen Suomen niittyala oli kolminkertainen peltoalaan verrattuna. Niittyjen määrä saneli karjan määrää, ja toisaalta eläimiä tarvittiin vetojuhdiksi ja niiden lantaa lannoitteeksi.
  • Perinnebiotooppien pinta-ala oli suurimmillaan 1880-luvulla, noin 1,6 miljoonaa hehtaaria. Tällöin myös peltoa alkoi olla jo lähes yhtä paljon kuin niittyä.
  • Maatalouden tehostumisen vuoksi perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 prosenttia 50:n viime vuoden aikana.
  • ProAgria ylläpitää laidunpankki.fi-verkkosivustoa, jossa eläinten omistajat voivat etsiä eläimilleen laidunalaa ja vastaavasti maanomistajat laiduntajia.
  • Lähteet: ymparisto.fi, proagria.fi, ProAgrian Katri Salminen

Lue lisää

Kun happikato tappoi Kirkkojärven särkikalat, alkoi yllättävä tapahtumaketju – tutkijoilla on tehokas keino uhanalaisten vesilintujen auttamiseksi

Kyytöt urakoivat muuttolinnuille levähdysalueen Kirkkonummella: Merkittävä panostus luonnonsuojeluun kasvattaa harvinaisia perinnebiotooppeja samoavan karjan määrää

Kansallispuistossa voi törmätä nelijalkaiseen kesätyöntekijään – karvaiset ympäristösankarit pelastavat perinnebiotoopit

Helmi-ohjelman hallituskauden tavoitteet asetettiin: Soidensuojelun ja ennallistamisen lisäksi kunnostetaan kosteikkoja, metsäisiä elinympäristöjä ja rantaluontokohteita