Kunnat jättävät jätevesivuotoja ilmoittamatta ja viemäreitä korjaamatta — jäteveden ylivuoto sai tienoon haisemaan elokuun lopussa Sipoossa - Ympäristö - Maaseudun Tulevaisuus
Ympäristö

Kunnat jättävät jätevesivuotoja ilmoittamatta ja viemäreitä korjaamatta — jäteveden ylivuoto sai tienoon haisemaan elokuun lopussa Sipoossa

Jäteveden ylivuoto sai tienoon haisemaan elokuun lopussa Sipoossa. Ympäristölupa ei velvoita jätevesilaitoksia hoitamaan lähialueen vesistöjä.
Sanne Katainen
Elokuussa Sipoossa ylivuotanut jätevesipumppaamo on kunnostettu. Uudenlaiselta matalaenergiapumppaamolta ei pitäisi enää syntyä vuotoja.

Sipoossa asukkaat ovat turhautuneita jätevesiverkoston ylivuotoihin, jotka aika ajoin saavat uimavedet löyhkäämään. Rehevöittävät jätevedet harmittavat maanomistajia, jotka käyttävät rahaa vesialueiden hoitoon.

Elokuun 24. ryöpsähtänyt rankkasade ja paikallinen sähkökatko aiheuttivat pumppaamolta 100–200 kuution ylivuodon Krapuojaan ja siitä mereen.

Sipoon Veden liikelaitosjohtaja Matti Huttunen kertoo, että toimialueen ylivuodot, keskimäärin alle 100 kuutiota vuodessa, yltävät korkeintaan 0,01 prosenttiin yli 1,5 miljoonan kuution jätevesimäärästä, jonka Sipoon Vesi ohjaa vuosittain Helsingin Viikinmäen puhdistamolle.

"Sähköllä toimivien pumppaamojen vikaantuminen on aina mahdollista. Poikkeuksellisen kovat sateet ja sähkökatkot ovat yleisimpiä syitä. Pumppaamoiden valitettavat ylivuodot ovat väistämätön osa jätevesihuoltoa. Määrät ovat ennakoivan huollon vuoksi kuitenkin pienentyneet huomattavasti viiden vuoden aikana", Huttunen sanoo.

Ylivuodon sattuessa jätevesilaitoksilla on velvollisuus ottaa heti yhteyttä viranomaiseen, jolloin sovitaan myös näytteenotosta. Näin meneteltiin Huttusen mukaan myös Sipoossa elokuussa.

"Mikäli terveyteen liittyvää tiedotettavaa on, siitä vastaa terveydensuojelun viranomainen."

Toimenpideraja täyttyy, jos uimaveden E. colibakteeri-pitoisuus ylittää 500 pmy (pesäkkeen muodostavaa yksikköä) sadassa millilitrassa. Sipoon elokuisen näytteen pitoisuus oli 230 pmy, joten se ei aiheuttanut toimenpiteitä.

Huttusen mukaan ylivuotanutta pumppaamoa saneerattiin parhaillaan. Nyt remontti on valmis, eikä ylivuotoja synny enää uudenlaiselta matalaenergiapumppaamolta.

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Sini-Pilvi Saarnio kertoo, että ympäristölupa ei velvoita jätevesilaitoksia hoitamaan lähialueen vesistöjä.

Vesien laatua seurataan Helsingissä tarkoin. Kaupungin ympäristötarkastaja Lotta Kivikoski kertoo, että ilmoituksia jätevesien ylivuodoista tulee viranomaiselle toisinaan, mutta yleensä ne ovat niin vähäisiä ja kaukana uimarannoilta, ettei uimaveden laatu kärsi. Rantoja ei ole jouduttu sulkemaan.

Pääkaupunkiseudulla jätevesien puhdistuksesta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Vesihuollon osastonjohtaja Mari Heinonen kertoo, että kuluvan vuoden puoliväliin mennessä jätevesiverkostossa on tapahtunut 17 ylivuotoa. Niistä 4 sattui Viikinmäen puhdistamon valuma-alueella ja 13 Suomenojan puhdistamon alueella.

Vuodoissa jätevettä on päässyt luontoon yhteensä 14 000 kuutiota. Vuodesta 2016 alkaen jätevettä on karannut noin 2 200–18 000 kuutiota vuosittain. Fosforiksi muutettuna määrä on vain joitakin kymmeniä kiloja.

Heinosen mukaan HSY:llä on suunnitteilla kymmeniä vanhojen pumppaamojen ja viemäriverkoston saneerauksia. Laitos rahoittaa myös vesialueiden ja kalaston tarkkailua sekä istuttaa vuosittain satoja tuhansia vaelluskaloja.

Rakennusmestari Jukka Mutila Keski-Suomen ely-keskuksesta arvioi, että jopa kolmasosa toimialueen kunnista jättää ylivuotoja ilmoittamatta. Myöskään vesiosuuskuntien "lurahdukset" eivät aina kulje viranomaisten tietoon. Tapaukset saattavat tulla ilmi vasta, kun asukkaat ottavat yhteyttä ja aletaan esimerkiksi pohtia päästöjen neutralisointia kipsillä ja näkyvimpien jätösten siivoamista.

"Valvojasta riippuu, annetaanko tapauksesta nuhtelut vai miten reagoidaan."

Mutilan mukaan osa kunnista laiminlyö viemäriverkoston kunnostamista: "Niissä saattaa muhia paha tilanne."

Laiminlyönneistä johtuen Mutila ei usko, että jätevesien ylivuodot olisivat vähenemään päin.

Kestävän vesihuollon ryhmäpäällikkö Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että valtio ei rahoita viemäriverkostojen kunnostamista. Investoinnit tehdään jätevesilaitosten budjeteista, jotka koostuvat asiakasmaksuista.

Sykellä ja ely-keskuksilla ei ole tarkkoja tietoja ylivuotojen määristä. Laitisen mukaan niitä ei tapahdu merkittäviä määriä, vaikkakin haitat voivat olla paikallisesti isoja.

Rankkasade ja sähkökatko aiheuttivat Sipoossa 100–200 kuution ylivuodon Krapuojaan elokuun 24. päivä.

"Valvojasta riippuu, annetaanko tapauksesta nuhtelut vai miten reagoidaan." JUKKA MUTILA

Lue lisää

Vesilaitosyhdistys: Vesi- ja viemäriverkoston rapautuminen vaatii asiakasmaksujen tuntuvaa korottamista

Jätevedet paljastivat totuuden koronatartunnoista – tapauksia voi olla Suomessa selvästi luultua enemmän

Ulostevettä tulvi maastoon sadan säilöauton verran viikon päivät – jätevesiputkien korjausvelka ei lyhene lähiaikoina

Lääkejäämiä päätyy vesistöihin entistä enemmän – ympäristöhaittoja voidaan kuitenkin pienentää