MT Hevoset: Voit lukea MT Hevoset -sisältöjä maksutta 8.2.2021 saakka.
Ympäristö

Raskaallakaan metsänsuojelulla ei yksistään hallita luonnon muutosta ja köyhtymistä – "Miten käy pölytykselle tai hiilensidonnalle?"

Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan metsiä ei voi suojella niin paljon, että se riittäisi luonnon muutoksen hallintaan.
MT arkisto
Yksittäisten harrastajien luontohavainnot ovat tärkeitä etenkin perhos- ja lintulajien levinneisyys- ja lukumäärätutkimukselle.

Suomen luonto on rajun muutoksen kourissa. Se ilmenee pitkistä luontohavaintojen aikasarjoista.

"Suomen luonnossa on käynnissä valtava muutos. Lajien aikataulut ja levinneisyydet muuttuvat nopeasti", totesi professori Anna-Liisa Laine Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä tilaisuudessa perjantaina.

Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen sekä ilmaston lämpeneminen.

Laineen mukaan julkisuudessa eniten huomiota on kiinnitetty lajikatoon. Se edustaa kuitenkin vain jäävuoren huippua. Suuret muutokset koskevat kokonaisia ekosysteemejä ja keskeisiä ekologisia toimintoja, eikä niiden vaikutuksia tunneta.

"Suuria kysymyksiä on, miten käy esimerkiksi pölytykselle tai hiilensidonnalle", Laine sanoi.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) myönsi, että tietoa tarvitaan lisää. Samalla hän korosti, että luonnon monimuotoisuuden ylläpito pitää ottaa huomioon kaikessa toiminnassa.

"Luontoa ei pysty suojelemaan niin paljon, että pelkästään se riittäisi", Mikkonen totesi.

Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Kokkonen oli samoilla linjoilla. Hänen mukaansa metsän osalta suurimmat ratkaisut ja vaikutukset tehdään arkisella metsänhoidolla.

Kun asiasta on riittävästi tietoa, monimuotoisuuden ylläpito ei välttämättä edes vaadi suuria taloudellisia panostuksia.

Metsän käsittelytapojen muutoksiin kuuluu mahdollisuus metsän jatkuvaan kasvatukseen. Kokkonen nosti sen esiin yhtenä metsän monimuotoisuuden säilyttämisen tutkimuskohteena.

Suomessa on poikkeuksellisen pitkiä luonnosta kerättyjä aikasarjoja. Ne kertovat mikä ja missä muuttuu.

Yksi tärkeimmistä aikasarjoista on satavuotias Valtakunnan metsien inventointi. Siihen liittyvä aluskasvillisuuden kartoitus antaa tietoa metsätalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvillisuuteen.

Avohakkuun vaikutus kasvillisuuteen näkyy noissa kartoituksissa selvästi. Se saattaa muuttaa koko lajiston pitkäksi aikaa. Silti metsän lajilukumäärä voi pysyä ennallaan.

Myös riistalaskennat antavat tärkeää tietoa lajien muutoksesta. Perhos- ja lintukantojen arvioinnissa tärkeitä ovat myös yksittäisten luontoharrastajien havainnot.

Lintujen osalta ilmaston lämpeneminen näkyy pesimäkauden aikaistumisena ja lyhenemisenä. Sillä on merkitystä esimerkiksi lintujen ravitsemukseen. Pesintäkauden tiivistyminen tarkoittaa, että entistä enemmän lintuja kilpailee ravinnosta samaan aikaan.

Erityisen selvänä luonnon muutos näkyy perhosissa. Niiden lajimäärä on kasvanut nopeasti etenkin Pohjois-Suomessa.

Samaan aikaan perhosten yksilömäärä on vähentynyt. Näin on etenkin etelässä.

Apulaisprofessori Marjo Saastamoinen muistutti ilmastonmuutokseen liittyvistä ääriolosuhteiden yleistymisestä. Se tarkoittaa tulvia, kuivia jaksoja, myrskyjä, metsäpaloja ja muuta vastaavaa.

"Ääriolosuhteet näännyttävät lajeja. Niiden ennakoinnista ja vaikutusten lieventämisestä tulee meille suuri haaste", Saastamoinen totesi.

Tiedekulman tilaisuus perustui Helsingin yliopiston Research Centre for Ecological Changen (REC) erilaisista seuranta-aineistoista koottuihin arvioihin ympäristömuutosten vaikutuksia Suomen ja sen lähialueiden luontoon.

Lue lisää

Leif Schulman haluaa lisää luonnonmetsiä suojeluun

"Eläinteollisuus tulee jäämään historiaan" – eläinfilosofi Elisa Aaltola kannustaa tuottajia sopeutumaan etenevään kasvisruokabuumiin

Talvien leudontuessa Suomen lintukanta monipuolistuu – muutos ei ole yksinomaan hyvästä

"Vihreä kasvu on suurta huijausta" – ST1:n Mika Anttonen roimii rajusti Suomen hiilettömyystavoitetta ja näkee ilmastonmuutokseen vain yhden ratkaisun