Ympäristö

Sisävesien kunnostukseen tarjolla historiallisen paljon rahaa – uusi Vesistösäätiö jakaa tietoa vesiensuojelusta ja siihen osallistumisesta

Vesistösäätiössä uskotaan, että vesivoima, maatalous ja metsienkäyttö voidaan hoitaa jopa vesistöjen tilaa parantavasti.
Jaana Kankaanpää
Liisa Hämäläistä kiinnostaa erityisesti maatalouspurojen tilan parantaminen. "Maatalousuomissakin voi olla taimenkantoja, joista maanomistaja ei välttämättä tiedä."

Suomessa moni säätiö suojelee Itämerta. Sisävesiltä vastaavanlainen valtakunnallinen toimija on puuttunut. Asia korjaantui, kun kaksi Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) työskennellyttä vesistöasiantuntijaa perusti viime vuonna Suomen Vesistösäätiön.

"Toimimme hyvän kautta, emme syyttelemällä. Pyrimme jakamaan tietoa ja kannustamaan yhteistyöhön", muotoilee säätiön hallituksen puheenjohtaja, vesistöjen kunnostuksen asiantuntija Auri Sarvilinna.

Sarvilinna väitteli syyskuussa Jyväskylän yliopistossa aiheesta Pelastetaan purot – kansalaisten osallistumishalukkuus vesistöjen kunnostukseen Suomessa.

Toinen Vesistösäätiön perustajista on toiminnanjohtaja Liisa Hämäläinen, jolla on lähes 20 vuoden kokemus vesistöihin liittyvistä asiantuntijatehtävistä Sykessä. Yhdeksi suurimmista kiinnostuksen kohteistaan Hämäläinen nimeää maatalouspurojen tilan parantamisen.

Vesistösäätiössä uskotaan, että Suomessa tulevaisuudessakin tarvittavat vesivoima, maatalous ja metsienkäyttö voidaan hoitaa vesistöystävällisesti ja jopa niiden tilaa parantavasti.

Esimerkiksi infrarakentamisen yhteydessä ojia voidaan perata luonnonmukaisiksi ja tehdä kaloille soraikkoja. Maatalousuomissakin voi olla taimenkantoja, joista maanomistaja ei välttämättä tiedä.

"Kunnossapitoperkauksen yhteydessä voidaan parantaa kalaston mahdollisuuksia. Siihen voi saada myös valtion tukea", Hämäläinen innostuu. Juuri tämänkaltaista tietoa säätiö haluaa välittää.

Rahoitusta vesien kunnostamiseen on tarjolla historiallisen paljon. Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa vesien tilan parantamista. Helmi-ohjelma puolestaan avustaa rantojen ja pienvesien suojelua ja ennallistamista.

Maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmasta voi hakea rahaa muun muassa kalateiden rakentamiseen ja turhien patojen purkuun.

Suomessa on kymmeniätuhansia rehevöityneitä järviä, joissa särkikalat ja ruovikot ovat vallanneet elintilaa. Lisäksi on padottuja virtavesiä sekä huonokuntoisia pienvesiä.

Sisävesiemme luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet. Kosteikkojen vesilintulajeista yli puolet on uhanalaisia ja vaelluskaloista esimerkiksi meritaimen, järvilohi ja ankerias.

Syyt piilevät maankäytössä ja vesirakentamisessa. Ihmisen vaikutuksia vesistöihin voimistaa ilmastonmuutos.

"Meidän on tehtävä töitä, jotta sisävesien tila säilyisi edes nykyisellään", kaksikko tuumaa.

Vesien tilan parantamiseen tarvitaan tietoa, osaamista, kunnostushankkeita sekä vähemmän kuormittavia toimintatapoja. Lisäksi suojelua on tehostettava arvokkailla vesi- ja ranta-alueilla.

Voittoa tavoittelematon säätiö toivoo julkista ja yksityistä rahoitusta. Toiminta polkaistiin käyntiin Sarvilinnan ja hänen miehensä pääomalla.

Ensi töikseen säätiö kokosi Vesistöpaneelin, jossa on 44 asiantuntijaa eri sektoreilta, kuten maataloudesta, metsäalalta ja hallinnosta, sekä tietysti runsaasti tutkijoita. Sillä joukolla herätellään yhteistyötä ja etsitään ratkaisuja.

Vesistösäätiö pyrkii ideoimaan tapahtumia ja koulutus- tai kunnostushankkeita sekä toimimaan koollekutsujana sekä rahoituksen hakijana. Tarkoitus on luoda kansalaisille uudenlaisia keinoja osallistua vesiensuojeluun.

Tavoite siintää kirkkaana mielessä. "Ehkä joskus vesistöjen kunnostus voi olla tarpeetonta, eikä jälkiä tarvitse paikkailla, jos kaikki tehdään lähtökohtaisesti hyvin ratkaisuin", Hämäläinen pohtii.

Loppujen lopuksi kaikki suomalaiset ovat samalla asialla.

"En ole ikinä tavannut ihmistä, joka vastustaisi vesistöjen hyvää tilaa. Kaikki haluavat tehdä asiat niin, ettei niiden tila heikkene. Pyrimme olemaan sanansaattajia siinä", Hämäläinen tiivistää.

Lue lisää

Ympäristörikoksia kirjataan noin 500 vuodessa – torjuntaa tehostetaan

Kaupunki-ilvekset ovat harvinaisia, vaikka kanta on kasvanut – käyvät hevosen kimppuun vain tehdessään virhearvion

Saadaanko vaelluskalat Ähtävänjokeen? Luonnonmukainen kalatie auttaisi raakkuakin

Terrafamen akkukemikaalitehdas sai ympäristöluvan kiristynein ehdoin