Siirry pääsisältöön Siirry hakuun

Siirry sivupalkkiin Siirry alaosaan

Juuri nyt: Hurja summa: Näin monen kilometrin tukkipinoa Metsä Groupin Hämälän ökylisäeläke vastaa

Uutiset: Lähes 19 tonnia roskaa mereen: Helsinki on kipannut tänäkin talvena Suomenlahteen valtavan kuorman likaista lunta

Ensiharvennus

Ensiharvennuskohde. Kuvituskuva.

Lukijalta

Nuorten metsien hoidon haasteet tunnistettava

MT Metsä|Metsänhoito11.3.Tilaajalle

Lukijalta

Lukijalta: Reipas ensiharvennus päihittää varovaisen

MT Metsä|Metsänhoito5.2.

Yliö

Asiantuntija: Liian voimakas ensiharvennus on monella tapaa haitallinen ratkaisu mutta sen jättäminen hoitamatta vielä huonompi

MT Metsä|Metsänhoito3.2.Tilaajalle

”Fiksu metsänomistaja säpsähtää, kun hänelle kerrotaan, että ensiharvennuksesta kertyi tukkiakin”, Mari Ikonen kirjoittaa.

Pääkirjoitus

Aarre | Pitäisikö ensiharvennus palauttaa metsurityöksi?

MT Metsä|Metsänhoito30.1.

Lukijalta

Lukijalta: Ilmastotekona harvennushakkuut ovat liian hidas keino

MT Metsä|Ilmastonmuutos28.1.

Lukijalta

Carl-Johan Jansson

Siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen vaatii rajuja harvennushakkuita

MT Metsä|Metsänhoito24.1.

Lukijalta

Nuoressa metsässä tuskin runkoja

MT Metsä|Metsänhoito18.1.

Lukijalta

Uutiset ensiharvennusten puutteista ovat harmittavia

MT Metsä|Metsänhoito13.1.

Lukijalta

Kyösti Partanen

Ensiharvennusten huonot tulokset monet tekijän summa

MT Metsä|Metsänhoito12.1.

Metsänomistajan kannattaa valvoa korjuujälkeä paikan päällä. Jos omaa osaamista ei ole, tehtävään voi valtuuttaa ammattilaisen.

Kuka korvaa, jos metsä on hakattu liian harvaksi? Metsänomistajien riesana kehnot sopimukset, jotka sallivat ostajalle huolimattoman korjuun

MT Metsä|Puukauppa11.1.Tilaajalle

Pääkirjoitus

Harvennuksissa noudatettava suosituksia

MT Metsä|Metsänhoito11.1.

Leveät telat ehkäisevät maastovaurioita. Huono puoli on, että telojen kanssa metsäkone tarvitsee leveämmän uran kuin ilman.

Miksi ensiharvennusten korjuujälki on niin surkea? Koneyrittäjien puheissa toistuu yksi epäily

MT Metsä|Metsänhoito3.1.Tilaajalle

Ensiharvennusten voimakkuus on usein liian suuri, mikä heikentää kasvua.

Ensiharvennusten heikko korjuujälki heikentää kasvua ja syö kantorahoja

MT Metsä|Metsä19.12.2022

Timberjackin käytettynä ostettu harvesteri on Tuomas Pietilän tärkein työkalu omien metsien hoidossa. Kuvan koivikko on saanut alkunsa luontaisesti vuonna 1989.

Aarre | Harvennukset pitäisi tehdä aina pienillä koneilla ja talvella, sanoo maatalousyrittäjä Tuomas Pietilä ‒ ”En mene omiin enkä muidenkaan kuusikoihin kesällä”

MT Metsä|Metsänhoito13.9.2022Tilaajalle

Koneviesti | Teollisuuspuun korjuukustannukset nousivat - Metsätehon mukaan ensiharvennuksilla metsäpään kustannukset tuplat päätehakkuisiin verrattuna

MT Metsä|Metsäteollisuus24.8.2022

Metsäkeskuksen tarkastusraportti antoi synkän kuvan ensiharvennusten korjuujäljestä.

Ensiharvennusten ruma jälki hätkäytti, professori epäilee kemeratuen kannustavan virheellisiin hakkuisiin: ”Jos kemeratuen toivossa toimitaan, niin jälki on tuollaista”

MT Metsä|Metsänhoito19.6.2022Tilaajalle

Ensiharvennusten laadussa on metsäkeskuksen tarkastusten perusteella paljon parannettavaa.

Ensiharvennuksissa kehno korjuujälki: Metsäkeskuksen tarkastamilla kohteilla vain joka viidennellä työn jälki oli hyvä

MT Metsä|Metsänhoito6.5.2022Tilaajalle

Valtaosa metsähakkeesta valmistetaan ensiharvennusten yhteydessä kerättävästä pienpuusta.

Kotimaiselle metsähakkeelle on nyt tarvetta ‒ metsäkeskuksen vinkeillä selvität, löytyykö metsästäsi ensiharvennuskohteita

MT Metsä|Metsäenergia13.4.2022

Analyysi: Oikea ajoitus ratkaisee kannattavassa metsänhoidossa

MT Metsä27.3.2022Tilaajalle

Ensiharvennusta ei kannata viivästää niin, että latvukset ehtivät supistua. Männyllä elävän latvuksen osuuden tulisi olla 40 prosenttia puun pituudesta.

Aarre | Ensiharvennus on metsän tärkein harvennus – Hakkuun ajankohtaan ja voimakkuuteen vaikuttaa moni tekijä

MT Metsä23.11.2021

Aarre | Korjuupalveluyrittäjä toivoo, että metsänomistaja kertoisi aina tarkasti omista tavoitteistaan – ”Omat metsäni harvennan rohkeasti, mutta osa isännistä on hyvin tarkkoja sen suhteen, ettei metsästä hakata liian harvaa”

MT Metsä23.11.2021Tilaajalle

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ensiharvennusrästien keskittymät sijaitsevat kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla sekä niitä ravinteisuustasoltaan vastaavilla soilla.

Pohjoisen hoitorästeissä hurjasti kirittävää: Taimikonhoidon ja ensiharvennusten tarve kolminkertainen tehtyyn nähden

MT Metsä3.5.2021

Kolumni

Kemera-tuet verottomiksi ja hoitorästit nollaan

Mielipide7.4.2021

Nuorissa kasvatusmetsissä on myöhässä olevia hoitotöitä lähes puoli miljoonaa hehtaaria. Lisäksi ensiharvennusrästejä on lähes miljoona hehtaaria, joista osalle voidaan myöntää myös pienpuun keruutukea.

Lisää rahaa tulossa nuoren metsän hoitoon – pienpuun tarjontaa energian tuotantoon halutaan kasvattaa turpeen polton vähentyessä

MT Metsä25.2.2021

Puun käyttö energiaksi kasvaa tulevaisuudessa, kun monet voimalaitokset siirtyvät pois hiilen ja turpeen käytössä ja korvaavat niitä hakkeella.

Metsänomistajalle puun myynti energiapuuksi voi olla käypä vaihtoehto – puun tarve kasvaa, kun voimalat luopuvat kivihiilestä ja turpeesta

MT Metsä12.12.2020

”Kun taimikot kasvatetaan riittävän harvassa asennossa ja ensiharvennusta lykätään, puuston poistuma, keskijäreys sekä metsätalouden kannattavuus ovat aivan eri luokkaa kuin perinteisellä kasvatusmallilla”, Sallan yhteismetsän suunnittelija Kirsi Tahvanainen arvioi.

Sallan yhteismetsä kokeilee tavanomaista harvempaa viljelytiheyttä: tavoitteena päästä eroon tappiollisista ensiharvennuksista

MT Metsä9.12.2020

Aarre | Ensiharvennus on ennen kaikkea metsänhoitotoimi – ”Jos taimikkoa ei ole istutuksen jälkeen hoidettu lainkaan, saattaa ensiharvennus mennä joskus maksun puolelle”

MT Metsä16.11.2020Tilaajalle

Aarre | Liperiläisellä metsätilalla tehtiin ensiharvennus syksyllä, talvella pöllit ajettiin pois moottorikelkalla – näin kuusentaimet eivät kärsi

MT Metsä24.2.2020Tilaajalle

Aarre | Matti Maukonen ei myy ensiharvennuksia pystykaupalla – ”Kun itse tekee, saa tehtyä ajallaan”

MT Metsä2.1.2020Tilaajalle

Aarre | Etämetsänomistajan kuusikko harvennettiin ensimmäisen kerran 40-vuotiaana – katso kuvat ennen ja jälkeen

MT Metsä2.1.2020Tilaajalle

Aarre | Vakuuttivatko isäntälinjan sahat Aarteen kokeilijat?

MT Metsä18.9.2019

Yksi kehittämishankkeen testileimikoista sijaitsi Kontiolahdella. Yrjö Nuutinen esitteli seminaarin osallistujille paikan päällä testihakkuun koejärjestelyjä, eli ennakkoraivattua valikoivan harvennuksen kohdetta, ennakkoraivattua käytäväharvennuttua kohdetta ja ennakkoraivaamatonta käytäväharvennuttua kohdetta.

Luke tutki käytäväharvennusta mänty- ja koivuvaltaisilla ensiharvennuksilla – voisiko työmenetelmä kohentaa kannattavuutta?

MT Metsä25.6.2019Tilaajalle

Aarre | Aaltoila: Ilmaston sankarit ja pusikon tunarit

MT Metsä25.4.2019

Sykeharvesterille piti saada alustakone, siitä se ajatus maataloustraktorin ja kaivurin yhdistämisestä lähti, kertoo polvijärveläinen Matti Räsänen. Hänestä vinkkasi toimitukselle Räsäsen puoliso Paula Saario-Räsänen.

Polvijärveltä löytyy ennakkoluuloton yhdistelmä ensiharvennuksille – "Kyllä tämä tuottavuudessa sahamiehen voittaa"

MT Metsä21.4.2019Tilaajalle

Polvijärveläinen Matti Räsänen rakensi itselleen yhdistelmäkoneen metsätöihin.

Katso video: Matti Räsänen yhdisti traktorin, kaivurin ja hakkuupään – "Komponenttien yhteensovittaminen oli iso haaste"

MT Metsä14.4.2019

Omalla koneellaan harventava metsänomistaja haluaa parantaa tukin laatua – ”Toiset ostavat eläkeiän lähestyessä moottoripyörän, minä ostin harvesterin”

MT Metsä7.3.2019

Puuta on metsissä ennätyspaljon

Pääkirjoitus12.10.2018

Metsänomistajien omatoimisuuden lisääminen puree nuoren metsän hoitorästeihin. Ensiharvennuksia lisäisi, jos hankintapuu nousisi tasavertaiseksi pystykauppapuun kanssa.

Ensiharvennusrästit pysyvät, vaikka kuitupuun käyttö kasvaa

MT Metsä6.9.2018Tilaajalle

Metsien hoidossa riittää työsarkaa

Pääkirjoitus29.8.2018

Tammikuun lumituhojen korjuu vauhdissa Kainuussa – taitava harventaja piilottaa tuhojen jäljet

MT Metsä19.2.2018Tilaajalle

Ensiharvennukselle riittää usein pienempikin hakkuukone. Kevyt ja ketterä kone kulkee lähes jälkiä jättämättä.

Aarre | Kevyt ja ketterä pieni hakkuukone soveltuu erityisesti ensiharvennuksiin

MT Metsä24.8.2017Tilaajalle

Yrittäjämetsuri Reijo Koskelalla on ollut jo huhtikuussa oivallisia raivauskelejä Satakunnan Pomarkussa.

Metsänhoidon rästit tuovat miinusmerkinnän sertifikaattiin

MT Metsä1.5.2017Tilaajalle

Ensiharvennukset ovat jääneet kauaksi tavoitteesta.

Harvennusrästit kasvavat vauhdilla

MT Metsä4.4.2017Tilaajalle

Pohjoissavolaisilla kyseenalainen kärkisija: Lähes kolmasosa taimikoista hoitamatta

MT Metsä23.11.2016Tilaajalle

Metsäkeskuksen mukaan nyt on tärkeää miettiä, miten kotimaiselle metsähakkeelle saadaan kilpailukykyä, uutta kysyntää ja lisää käyttökohteita.

Tuontihake syrjäyttänyt kotimaisen Itä-Suomessa

MT Metsä23.6.2016Tilaajalle

Metsänomistajat Kari ja Asko Pulkkinen suhtautuvat ensiharvennukseen kuin sijoitukseen. Stora Enson Jussi Rossi tietää, että kaikkia metsänomistajia kuitupuun hinta ei miellytä.

Aarre | Ensiharvennus määrää sen, kuinka arvokas metsä päätehakkuuvaiheessa tulee olemaan

MT Metsä23.3.2016Tilaajalle

Metsänomistajien mielestä valtion tienkäyttömaksut tuntuvat kohtuuttomilta.

Metsähallituksen tiemaksuista puunkuljetuksille tuhansien eurojen lasku

MT Metsä25.9.2015

UPM on lähestynyt kainuulaisia metsänomistajia kirjeellä, joka kertoo, että yhtiö päättää metsäpalvelusopimuksen. Puuta hankitaan läheltä omia tehtaita.

UPM vetäytyy Kainuun puumarkkinoilta

MT Metsä18.9.2015

Metsien rästitöistä miljoonien vahingot

Pääkirjoitus2.11.2012