Katso video norppaturvallisen rysän kokemisesta Saimaan Haukivedellä – norppakuvaaja Juha Taskisesta tuli kalastaja - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Erä

Katso video norppaturvallisen rysän kokemisesta Saimaan Haukivedellä – norppakuvaaja Juha Taskisesta tuli kalastaja

Verkkokalastuskielto jatkuu Saimaalla 30.6. asti. Kiellon aikana vain muikkuverkot ja norppaturvalliset rysät ovat sallittuja.

Noin kolmenkymmenen kilon saalis pullottaa kalapussissa, kun Juha Taskinen kokee norpille turvallista rysää Haukivedellä. Valtaosa saaliskaloista on lahnoja, joukossa useampia mittakuhia ja muutama hauki.

Heti kokemisen jälkeen Taskinen lajittelee eli vapauttaa alamittaiset kuhat ja heittää lokeille evääksi pienet kalat. Sitten vielä saaliiksi otettavien kalojen tainnutus, verestys ja siirto kylmälaatikkoon jäähtymään jään sekaan.

Taskinen tunnetaan Norppa-Taskisena, saimaannorppien kuvaajana ja puolustajana. Viime vuonna hän jätti jäähyväiset norppien kuvaamiselle ja ryhtyi päätoimiseksi kalastajaksi.

”Minä vasta opettelen tätä, mutta haluan oppia ja näyttää, että ilman verkkoja voi pärjätä ammattikalastajana Saimaalla.”

Norpille turvallinen rysä ei ole Taskisen keksintö. Rysän kehitystyö alkoi jo vuonna 2009 Itä-Suomen kalatalousryhmän hankkeessa.

Kehitystyö oli tarpeen, kun asetus saimaannorpan suojelemiseksi kielsi keväisen verkkokalastuksen. Verkkokalastuskielto alkaa vuosittain 15.4. ja päättyy 30.6. Kiellon aikana vain muikkuverkot sallitaan.

Saimaata koskevissa kalastusrajoituksissa on tarkka kuvaus sallitusta pohjapyyntirysästä, jossa norppien pääsy pyydykseen on estetty. Rysä on myös kaiken varalta varustettu pakoaukoilla.

Norpille turvallisen rysän lisäksi kalastukseen vaaditaan Saimaalla ely-keskuksen poikkeuslupa sekä Metsähallituksen erityislupa kansallispuiston alueelle.

Taskisen norppaturvalliset rysät on valmistanut Reijo Tervo Sotkamosta. Tulevaisuudessa Taskinen aikoo kutoa rysät itse.

Rysän kehitystyössä ovat alusta asti olleet mukana ammatti­kalastajat, luonnonsuojelun ja tutkimuksen edustajat sekä paikallinen ely-keskus.

Kalatalousryhmän aloittama hanke jatkui Saimaannorppa-­Life-hankkeessa. Rysien turvallisuus norpille piti varmistaa, mutta samalla kehittämisessä piti kiinnittää huomiota muun muassa pyydysten käsiteltävyyteen ja toimivuuteen kalastuksessa.

Norppien turvallisuutta varmistettiin muun muassa vedenalaisilla kuvauksilla. Kalastusta on seurattu koko ajan saaliskirjanpidolla, jota joukko ammattikalastajia on pitänyt ympärivuotisesti usean vuoden ajan.

Kirjanpidon perusteella tiedetään, että rysä ei pyydä syksyllä ja talvella kalaa yhtä hyvin kuin verkko.

Rysäpyynnillä on monia etuja verkkopyyntiin verrattuna. Rysän kokeminen on nopeampaa kuin verkkojen, joten kalastajalle jää enemmän aikaa esimerkiksi saaliin käsittelyyn.

”Koska rysän kalapesään uineet kalat säilyvät elävinä, ei rysää ole pakko kokea joka päivä, vaan koentaa voi rytmittää. Saaliskalat ovat myös laadukkaampia, koska ne säilyvät elävinä”, kertoo Taskinen.

Verkot pitää kokea vähintään kerran päivässä, lämpimän veden aikaan kahdesti. Verkko ei valikoi, vaan siihen kuolevat kaikki kalat. Rysään kyllä uivat kaikki kalat, mutta kalastaja pystyy valitsemaan kaloista saaliskalat ja vapauttamaan muut.

Talvella rysä pyytää huonosti kuhaa, jolloin ammattikalastajat laskevat verkot vesille. Taskinen ei sen sijaan kalasta verkoilla ollenkaan. Hänellä on seitsemän rysää.

Lahnat hän savustaa ja purkittaa säilykkeeksi. Kuhat menevät fileenä hotelli Punkaharjulle.

Taskisella on menossa toinen kalastuskausi rysillä. Hän on turhautunut osakaskuntien nihkeyteen myydä lupia.

”Rysälupa on verkkolupaa kalliimpi, ja osakaskunnat ovat melko haluttomia niitä myymään. Ehkä kuvitellaan, että rysä on superpyydys, joka antaa mahdottomia saaliita.”

Verkkopyynti on vapaampaa. Taskinen kertoo, että esimerkiksi hänen oman tilansa vesialueen omistusyksiköillä hän on oikeutettu yhteen rysälupaan tai vaihtoehtoisesti hän voisi laittaa vesille viisikymmentä verkkoa.

Verkon voi myös laittaa haluamalleen paikalle mutta rysää ei.

"MInun haaveena on lanseerata ravintoloihin ja kauppoihin saimaannorpille turvallinen NoTu-kala."

Lue lisää

Luonnonsuojeluliitto vetoaa Saimaalla kalastavia suojelemaan kuutteja – 100 vapaa-ajan kalastajaa sai ilmaisen norppaystävällisen katiskan

Maan suurin kalanjalostaja käsitteli viime vuonna noin 18 miljoonaa kiloa kalaa – luonnonkalan osuus oli 4,5–5 miljoonaa kiloa ja lajeista muikku ykkönen

Jylhiä kallioita ja bongattu saimaannorppa – Koloveden kansallispuiston hienoudet avautuvat parhaiten kanootilla liikkujalle

Ville Haapasalo vetäytyi mökille Puumalaan – bisnekset seis, niiden tilalle tulivat halonhakkuu, luontoretket ja ruuanlaitto