Erä

Supikoiraa pidetään syystä pahana pesärosvona – keinopesätutkimuksessa siitä tuli havaintoja pääkaupunkiseudulla kaksi kertaa enemmän kuin ketusta

Keinopesä­kokeissa vieraslaji osoittautuikin luontaisia nisäkäslajeja yleisemmäksi tuholaiseksi.
Kosteikkoekologian ryhmä
Kuvassa supikoira tuhoaa keinopesää lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvan Kevätön-järven rannalla Siilinjärvellä.

Tutkittu tieto supikoiran yleisyydestä pesien tuhoajana lisääntyy. Helsingin yliopiston ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston kolme vuotta kestäneet kokeet paljastivat, että supikoira oli yleisin nisäkäspeto kaikissa Suomessa tutkituissa ympäristöissä.

Tutkimusta varten perustettiin noin 290 keinopesää Uudellemaalle, Hämeeseen ja Pohjois-Savoon sorsien normaaleihin pesimäympäristöihin. Pesiin asetettiin tarhattujen sinisorsien munia ja pesien kohtaloa seurattiin riistakameroilla viikon ajan. Yli sata pesää sijaitsi Tanskassa.

”Supikoira kävi tuhoamassa pesiä odotetusti rannoilta ja yllättävän usein myös metsästä vesistöjen läheltä”, kertoo tutkijatohtori Sari Holopainen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Riistakamerat paljastivat, että monilla pesillä vieraili useampi peto. Usein ensimmäisenä pesillä olivat harakat, närhet ja varikset. Minkki löysi pesille harvemmin ensisijaisena petona. Sen sijaan se vieraili usein jo muiden rosvoamilla pesillä supikoiran lailla.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla supikoirahavaintoja tuli noin kaksi kertaa enemmän kuin luontaisesta pienpedosta ketusta.

Joskus varislintu rikkoi munan jo pesään, ja rikotut munat puolestaan houkuttelivat paikalle nisäkäspetoja.

Holopainen kertoo, että tutkimuksen perusteella voi todeta alueella olevien petojen hyötyvän toisistaan.

”Varislintujen rikkomat munat antavat vihjeen nisäkäspedoille, jotka ovat uhka munien lisäksi sorsaemollekin. Monipuolisen petolajiston vaikutus voi siis olla enemmän kuin lajiensa summa.”

Tutkijoiden mukaan kei­no­pesäkokeilla ei voida suoraan osoittaa, että supikoiralla on vaikutusta sorsakantoihin.

”Tulokset kuitenkin osoittavat, että supikoira on luontaisia nisäkäslajeja yleisempi pesärosvo. Se esiintyy runsaana monenlaisissa sorsien pesimäympäristöissä”, selventää Holopainen.

Vesilintukannat taantuvat ja taantumiseen ovat vaikuttaneet useat tekijät. Monet tekijöistä liittyvät vesien liialliseen rehevöitymiseen.

Sorsalajien huonoa tilannetta ei voi kokonaan laittaa vieraspetojen syyksi. Keinopesäkokeiden tulokset auttavat kuitenkin osaltaan ymmärtämään syitä siihen, miksi vesilintukannat ovat heikkenemässä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Hannu Pöysä kertoo tiedotteessa, että monen vesilintulajin pesimäkannan taantuminen erityisesti rehevillä järvillä osuu ajallisesti yhteen supikoiran ja minkin runsastumisen kanssa.

”Tämä kävi ilmi, kun tutkittiin edesmenneen kalastaja Pentti Linkolan Hämeessä keräämien aineistojen avulla vesilinnustossa tapahtuneita pitkän aikavälin muutoksia vuosien 1951–1970 aineistosta vuosien 1996–2015 aineistoon.”

Vuosien 1951–1970 aineistot olivat jaksolta, jolloin supikoira ja minkki olivat Suomen luonnossa vielä harvalukuisia.

Lue lisää:

Tämän vieraslajin muuttoliike Ruotsiin halutaan pysäyttää Merenkurkussa – Valassaarilta saatiin saaliiksi pariskunta

Mäyrä on harmittomin pienpeto ravinnonkäytön suhteen – kettu, supikoira ja minkki suurimmat uhat maassa pesiville linnuille

Riistakamerat paljastivat, että supikoira ja varislinnut ovat pahimmat sorsanpesien rosvoajat

Supikoira osoitti tutkimuksessa olevansa sopeutuva osa muuta petolajistoa. Viikon havainnointijaksolla se saattoi olla pesän ainoa kuvattu laji tai osa runsaslajista yhteisöä.

Supikoira

  • Tutkimuksen mukaan supikoira on Suomessa huomattavasti kettua yleisempi pesärosvo, kun taas Tanskassa tilanne on päinvastainen. Supikoira on vasta levittäytymässä Tanskaan.
  • Ympäristönkäytöltään se osoittautui tutkimuksessa luontaisia lajeja moni­puolisemmaksi. Lajia havaittiin yleisesti rannoilla ja rantametsissä, se oli joustava myös maatalousmaiseman suhteen.
  • Laajojen yhtenäisten metsäalueiden keskellä supikoira ei vaikuttaisi olevan yleinen pesärosvo. Laji saattaa vältellä myös suurimpia avoimia maatalousalueita, joita tutkittiin Tanskassa. Suomessa yleinen järvien laikuttama metsä- maatalousmosaiikki vaikuttaisi sopivan sille.
Lue lisää

Suomen suurin vieraspetohanke käynnissä – "Petopyytäjiä muistettiin pitkään vain kiitospuheissa, tämä hanke on ensimmäinen konkreettinen teko edistää pyyntiä ja luonnonhoitotyötä"

Vieraspetopyyntiä viedään vihdoin harrastetoiminnasta kohti luonnonhoitotyötä – arvokkaiden lintuvesien kunnostuksessa niitto ja ruoppaukset eivät yksin riitä

Näädän rautapyynti pitäisi aloittaa vasta marraskuussa, suosittelee Metsästäjäliitto

Merkittäviltä lintuvesiltä poistetaan supikoiria ja minkkejä – "Monimuotoinen luonto tarvitsee metsästäjien apua"