Metsä

Mäyrä on harmittomin pienpeto ravinnonkäytön suhteen – kettu, supikoira ja minkki suurimmat uhat maassa pesiville linnuille

Suomen mäyräkanta kestää tällä hetkellä metsästyspaineen, joka siihen kohdistuu. Tutkimusten mukaan vuosittain saadaan saaliiksi noin 10–15 prosenttia eläimistä.
Pasi Leino
Mäyrällä on tutkimuksien mukaan supikoiraa ja kettua laajempi reviiri. Esimerkiksi raivotaudin osalta mahdollisessa epidemiatilanteessa laaja reviiri pahentaa taudin leviämisriskiä.

Häijään pienpetopyynnin joukkuekilpailu järjestettiin helmikuussa Sastamalassa ja ympäristökunnissa. Ideana oli pyytää pääasiassa vieraspetoja niin tehokkaasti ja paljon kuin mahdollista maan alta ja pintapyyntinä.

17 joukkuetta sai yhdeksän eri kunnan alueilla sijainneilta kilpailualueilta saaliiksi yli 400 supikoiraa, 93 mäyrää, 28 kettua, 23 varislintua, 12 naakkaa ja 4 minkkiä.

Kilpailu sai osakseen runsaasti mediahuomiota. Jotkut pitivät eläinten tappamisella kilpailemista huonona asiana, toiset moittivat ylipäätään eläinten tappamista ja osa hyväksyi supikoirien pyynnin, mutta ei mäyräsaalista.

”Mäyrän pyynti on niin marginaalista, että sen takia ei kannata kyseenalaistaa yleisesti hyväksytyn vieraspetojen pyynnin suosiota. Mäyrää on tarvetta pyytää meillä edelleenkin, mutta sen pyynnin lisäämiselle ei ole toki tarvetta”, kommentoi aihetta Helsingin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen.

Hän on koulutukseltaan biologi ja työskentelee myös Suomen riistakeskuksen palveluksessa.

Mäyrää ei ole lajina tutkittu erityisen paljon Suomessa. Tutkimusta on tehty jonkin verran lähinnä ravinnosta ja elinpiireistä, sekä vertailuja pienpetojen vaikutuksesta toisiinsa. Laukkanen on tehnyt pro gradu -työnsä aikanaan supikoiran, mäyrän ja ketun kesäravinnosta ulosteanalyysien pohjalta.

”Kolmesta samaa kokoluokkaa olevasta pienpedostamme, eli ketusta, supikoirasta ja mäyrästä, mäyrä on vähiten haittaa aiheuttava laji, jos ajatellaan ravinnonkäyttöä”, hän kertoo.

Sen ruokavalio painottuu lieroihin, hyönteisiin ja sammakoihin, sekä kasviravintoon. Maatalousvaltaisilla alueilla se hyödyntää viljoja ja muita viljelyskasveja.

Lintuja, munia, nisäkkäitä ja raatoja sen ravintoon kuuluu jonkin verran, aikuista tervettä eläintä se ei pikkunisäkkäitä lukuun ottamatta saaliikseen saa. Kevätaikaan eläimistä lähinnä jäniksen- ja linnunpoikaset, sekä munat ovat sen kykyjen rajoissa, kettu ja vieraslajeista supikoira ja minkki ovat paljon suurempi uhka maassa pesiville lintulajeille, kuvailee Laukkanen mäyrän saalistajan ominaisuuksia.

Riistanhoidollisessa mielessä pienpetopyytäjien halutuin saalis on supikoira. Laukkasen mukaan jotkut metsästäjät esimerkiksi laskevat mäyrän vapaaksi elävänä pyytävästä loukusta.

Luolapyynnissä luolan ulkopuolelta löytyvistä merkeistä on melko usein mahdollista tunnistaa siellä majaileva eläin. Kun luolasto on riittävän suuri, sekä supikoira että mäyrä voivat asuttaa samaa luolastoa. Talvella mäyrä nukkuu talviunta sikeämmin ja syvemmällä kuin supikoira.

Suomen mäyräkanta kestää tällä hetkellä metsästyspaineen, joka siihen kohdistuu. Tutkimusten mukaan vuosittain saadaan saaliiksi noin 10–15 prosenttia mäyräkannasta, kertoo Laukkanen.

Luonnonvarakeskuksen metsästystilaston mukaan yhdeksän vuoden aikana vuosisaalis on ollut 8 600–17 400 mäyrää. Vuonna 2018 mäyriä saatiin saaliiksi yhteensä 15 300, kettuja 47 800 ja supikoiria 180 600.

”Toki on tärkeää huolehtia, että mäyräkannan elinvoimaisuutta ei vaaranneta metsästyksellä ja että saaliin käsittely on eettistä.”

Laukkanen muistuttaa, että pienpetopyyntiin sisältyy myös muita hyötynäkökohtia kuin vain eläinkantojen rajoittaminen. Metsästäjät toimittavat esimerkiksi saaliseläimiä Ruokaviraston pienpetojen tautiseurantaan ja näin saadaan ajantasaista tietoa Suomen trikiini-, rabies- ja myyräekinokokkitilanteesta.

Pienpetojen talvisten turkisten hyötykäytön Laukkanen toivoisi kehittyvän.

”Siinä on haasteensa turkisten epätasalaatuisen vuoksi, mutta luonnonturkis olisi ekologisempi ja eettisempi vaihtoehto muovisille hupunreunakarvoille.”

Lue lisää:

Häijään pienpetopyynnin joukkuekilpailussa tehopyydettiin viikonlopun ajan supikoiria – saaliin lisäksi metsästäjät saivat kuraa niskaansa eläinaktivisteilta

Lue lisää
MT PUUN HINTA
Tukki
päätehakkuu, koko Suomi
MT METSÄTILAN HINTA
Metsätilat
koko Suomi
MT PUUKAUPAN ARVIOINTI