Jokaisesta hevosesta kirjattiin sen makuulla käyttämä aika kellonaikoineen, sijainteineen ja makuuasentoineen. Kuva: Sanne Katainen
Pihattolaumassa uuden jäsenen tulo ei vähentänytkään hevosten nukkumista – opinnäytetyössä selvitettiin Harjun aktiivipihaton tammalauman unirytmiä
Suurilla eläintiloilla on alettu tutkia uuden teknologian avulla eläinten käytöstä lauman muuttuessa. ”Hevosalalla on mahdollisuus olla edelläkävijänä ja nostaa esiin riittävän unen ja levon merkitys eläimen hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä”, Sandra Hänninen päättelee.
Puoliveriset viettivät tutkitussa laumassa kylmäverisiä enemmän aikaa makuullaan. Kuvituskuva. Kuva: Petteri KivimäkiHämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelija Sandra Hänninen selvitti opinnäytetyössä, kertooko hevosen lepokäyttäytyminen tottumisesta uusiin laumanjäseniin.
Oletuksena oli, että Harjun oppimiskeskuksen aktiivipihatossa tammojen makuullaan viettämä aika vähenee uusien hevosten tullessa laumaan.
Aktiivipihaton tammalauman lepokäyttäytymistä mitattiin kahdeksan viikon ajan. Tammat totutettiin toisiinsa asteittain niin, että tulokkaita pidettiin osa-aikaisesti totuttelukarsinoissa pihattoalueella.
Hevosten lepokäyttäytymistä tutkittiin valvontakameratallenteista. Harjun aktiivipihaton hevosilla käytetään harjaan, riimuun tai kaulapantaan kiinnitettyjä tageja, joista tiedot tallentuvat sovellukseen.
Jokaisesta hevosesta kirjattiin sen makuulla käyttämä aika kellonaikoineen, sijainteineen ja makuuasentoineen. Lisäksi tietoihin kirjattiin, montako kertaa hevonen oli vuorokauden aikana käynyt makuulle.
Käyttäytymistä mitattiin arkisin iltayhdeksästä aamuseitsemään ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden. Makuukäyttäytyminen jaettiin tutkimuksessa kahteen tyyppiin: hevonen makaa rintakehän päällä ja makaa kyljellä. Makuasennoista havainnoitiin, kuinka paljon hevoset makasivat täysin rentona kyljellään, mikä antaa viitteitä vilke- eli REM-unen määrästä.
Puoliverihevoset viettivät makuulla pääsääntöisesti enemmän aikaa kuin kylmäveriset hevoset.
Työn hypoteesi oli, että makuulla vietetty lepoaika vähenee laumauttamisen alkuaikana ja palautuu perustasolle kahden viikon sisällä hevosten tottuessa toisiinsa.
Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä hevosten makuullaan viettämä aika kuitenkin lisääntyi. Ainoastaan yhden hevosen makuukäyttäytyminen vähentyi aluksi, mutta palautumisjakson aikana lisääntyi vielä reilusti perustasoa korkeammaksi.
Makuulla vietetty aika ei lisääntynyt tasaisesti: välillä hevoset nukkuivat selkeästi vähemmän, mutta seuraavana mittauspäivänä taas selkeästi enemmän.
Puoliverihevoset viettivät makuulla pääsääntöisesti enemmän aikaa kuin kylmäveriset hevoset. Laumassa väistävässä asemassa olevat kylmäveriset makasivat kyljellään huomattavasti vähemmän kuin puoliveriset hevoset.
Lauman nuorimmat hevoset viettivät makuulla pääsääntöisesti enemmän aikaa kuin vanhemmat hevoset. Nuorimmat hevoset myös nukkuivat huomattavasti enemmän kyljellään kuin vanhemmat hevoset.
Laumadynamiikan äkilliset muutokset ovat eläimille stressiä aiheuttava tekijä ja siten vaikuttavat myös unenlaatuun ja lepoon. Hevosalalla on mahdollisuus olla nostaa esiin riittävän unen ja levon merkitys eläimen hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä.
Lähes jokaisen hevosen lepokäyttäytyminen lisääntyi elo–lokakuulle ajoittuneen tutkimusjakson aikana. Tieteellisten tutkimusten perusteella tähän on syynä valon määrän väheneminen syyskuukausien aikana.
Huonosti nukuttujen päivien univelkaa hevoset kuroivat takaisin heti seuraavana päivänä. Tutkimuksen tekijä toteaa, että hevosten käyttäytymistä havainnoimalla pystyi päättelemään, että syy merkittävälle levon määrän vähenemiselle oli ennemmin uteliaisuus kuin jokin negatiivinen tunnetila.
Sandra Hänninen päättelee tutkimuksessaan, että uusille hevosille tuleminen uuteen ympäristöön – jo olemassaolevaan laumaan – on todennäköisesti suurempi stressi kuin olemassa olevalle laumalle. Huolellisella totuttamisella stressiä voidaan kuitenkin lievittää.
Hän pohtii, että tuotantoeläinpuolella on tavallista, että uudet eläimet laitetaan karanteenin jälkeen heti lauman sekaan ja eläinten vaihtuvuus on muutenkin suurta.
”Eläimiä pidetään monesti todella suurissa yksiköissä. Koska tuotantoeläimet ovat saaliseläimiä siinä missä hevosetkin, on varsin todennäköistä, että tällaiset laumadynamiikan äkilliset muutokset ovat eläimille stressiä aiheuttava tekijä ja siten vaikuttavat myös unenlaatuun ja lepoon. Hevosalalla on mahdollisuus olla tässä asiassa edelläkävijänä ja nostaa esiin riittävän unen ja levon merkitys eläimen hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä”, Hänninen toteaa tutkimuksessaan.
Opinnäytetyö oli osa Harjun hevosalan koulutus- ja tutkimuskeskushankkeessa elo–lokakuussa 2021 toteutettua tutkimusta. Se tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
