”Ratsuhevosella tienaa vasta, kun se on myyty”
Riihimäellä toimiva Sammaliston talli ja oriasema tekee tiiviisti yhteistyötä Saksaan sekä muihin Keski-Euroopan maihin. Yrittäjä Markus Lindblom tuo jatkuvasti maahan laadukkaita hevosia.
Hänen kokemuksensa mukaan EU-jäsenyys on helpottanut hevosten kuljettamista maasta toiseen. Samalla se on myös tarkemmin valvottua, mikä on parantanut hevosten olosuhteita.
Toisaalta valvonta myös hankaloittaa liikkumista.
”Suomessa tulkitaan EU-lakeja tiukasti. Muualla lakeja ei noudateta yhtä tarkasti. Tämä koskee kaikkia aloja, ei pelkästään hevostaloutta”, Lindblom sanoo.
EU-jäsenyyttä enemmän hevoskasvatukseen on hänen mukaansa vaikuttanut internet.
”Tiedonsaanti on helpottunut. Aiemmin ei mistään saanut tietoa ilman suhteita.”
Sammaliston toiminta aloiteltiin parikymmentä vuotta sitten.
”Ensimmäinen puoliveriori Acapulco tuli 2001 Saksan valtionsiittolasta Cellestä. Sen myötä alkoi varsinainen oriasematoiminta”, Lindblom kertoo.
Seuraava ori oli nimeltään Logan, Holstein-hevonen, joka ehti ennen Suomea astua sekä Hollannissa että Tanskassa.
”Loganin jälkeen oriita onkin tullut meille tasaisesti. Joka vuosi oripäivillä niitä on esitetty jalostukseen hyväksyttäviksi.”
Suomalainen ratsuhevoskasvatus pystyy kilpailemaan Keski-Euroopan kanssa ainakin laadullisesti. Kustannukset ovat Suomessa kuitenkin hivenen liian korkeat.
”Suurin ongelma on lopputuotteen valmistaminen eli hevosen ratsutus. Vaatii valtavan määrän työtä ennen kuin hevonen saadaan ratsastettua niin, että se on todella arvokas.”
Syntyneiden ratsuvarsojen määrä on laskenut, mikä on yleiseurooppalainen ilmiö. ”Kasvatukseen pitäisi panostaa, sillä ratsuhevonen on vasta viiden vuoden kuluttua valmis myytäväksi. Kun saa aikaiseksi hyvän hevosen, sille löytyy aina kysyntää, ja se ei ole rahasta kiinni”, Lindblom sanoo.
”Ratsukasvatus eroaa ravipuolesta siinä, että ratsuhevonen tuottaa vasta, kun se on myyty. Ravihevosen oletetaan tuottavan jo aiemmin, juoksemalla palkintorahoja. Ratsuhevonen tienaa vasta todellisella huipputasolla.”
Lindblom kaipaa alalle sijoittajia, sillä ratsastuksen ongelmana on rahan puute.
”Paitsi kasvatus myös hevosten kilpailuttaminen on Suomessa kallista. Siksi kilpailutan parhaillaan useita hevosia muualla Euroopassa.”
Huippuhevosten kasvatuksen sivutuotteena tulee myös yksilöitä, jotka eivät koskaan päädy kilparadoille. Lindblom kuitenkin pitää myös niitä tärkeinä.
”Harrastehevosten kasvattaminen on taloudellisesti raskasta, mutta nekin ovat tärkeitä ratsastusharrastuksen jatkumisen kannalta. Seuraavasta varsasta on vain odotettava parempaa.”
SATU PITKÄNEN
Hevosten
kilpailutta-
minen on
Suomessa kallista.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
