Vihdissä syntyy usean omistajan ratsuvarsoja – kimppa jakaa riskit ja kulut

Varsakimppa aloittaa toimintansa tamman astutuksesta ja loppuu varsan myyntiin. Tämä talven hyvä lumitilanne antoi kantaville tammoille terveyden kannalta sopivaa laidunliikuntaa myös Etelä-Suomessa. Kuva: Kari Salonen

Piia Solajärveä motivoi kimppa­kasvatukseen ratsukasvatuksen vähentyminen. Kuva: Kari Salonen

Kaksi kantavaa tammaa nostelee jalkojaan lumihangessa auringonpaisteessa. Takatalvi tarjoaa siitostammoille tarpeellista liikuntaa, jotta synnytys helpottuu. Viimekesäinen tammavarsa ja huutokaupasta hankittu siitostamma pitävät kantaville seuraa.

”Niistä toivomme uusia siitostammoja, kun nykyiset jäävät vähitellen eläkkeelle”, sanoo yrittäjä Piia Solajärvi.

Solajärvi ja Tiina Heikkinen pyörittävät Vihdissä ratsukasvatukselle harvinaista mallia, jossa ratsuvarsa syntyy omistajakimpalle. Solajärvi on kasvattanut ratsuja 12 vuotta, mutta kimppakasvatus on alkanut neljä vuotta sitten Swamphill-kasvattajanimellä.

Kimppaomistaminen on ravi­puolella yleistä, mutta ratsastuksessa harvinaisia.

”Kimppa jakaa kasvatuksen kustannuksia ja riskejä useammalle ihmiselle”, Heikkinen sanoo.

Solajärvi ja Heikkinen kokoavat parhaillaan kimppoja ensi vuonna syntyville varsoille. Nyt on Euroopan kuumin orikausi, joten orivalinnoilla on kiire. Kimppa alkaa tamman siemennyksestä ja loppuu, kun varsa myydään. Tavoite on myydä varsa joko ennen syntymää tai heti sen jälkeen.

”Kolmessa päivässä näkee, millainen varsa on rakenteen lisäksi luonteeltaan. Eloisat ja voimakastahtoiset varsat sopivat kilpailukäyttöön, pehmeämpiluonteisista voi tulla hyviä harrasteratsuja”, Solajärvi kertoo.

Alussa kimpoilla ei ollut sopimuksia, mutta se synnytti kiistoja.

”Olemme oppineet, että asiat kannattaa sopia tarkasti etukäteen, jotta pelisäännöt ovat kaikille selvät”, Heikkinen sanoo.

Nykyinen sopimus määrittelee muun muassa, miten kimppa tekee päätöksiä, jos äänet menevät tasan ja mitä tapahtuu, jos varsa kuolee tai loukkaantuu.

Orivalinnoista ei ole syntynyt koskaan kiistaa.

”Omistajat ovat luottaneet tietoomme hevossuvuista. Meillä on tiukat kriteerit sekä orille että siitostammalle. Hevosen suku pitää tuntea viisi sukupolvea taaksepäin”, Solajärvi sanoo.

Varsoilla ei ole vakio-osuuksia vaan jokainen päätetään varsakohtaisesti. Tyypillisesti omistajia on 2–10. Omistaa voi haluamansa prosenttiosuuden varsasta. Jokainen saa äänioikeuden osuudesta riippumatta.

”Jos omistaja pitää varsan sukua kiinnostavana, hän yleensä haluaa suuremman osuuden. Mutta ihan muutamalla prosentilla voi tulla mukaan opettelemaan kasvatusta”, Solajärvi kertoo.

Kimppa vuokraa käyttöönsä siitostamman ja maksaa sen kulut siemennyksestä synnytykseen. Tamman pihattopaikka maksaa 350 euroa kuussa. Orin siemen maksaa enimmillään 2 000 euroa, rahti ulkomailta 100 euroa ja astutus enimmillään 650 euroa. Päälle tulevat eläinlääkärikulut tarvittaessa.

Suomen ratsukasvatuksen tämänhetkinen tilanne huolestuttaa sekä Heikkistä että Solajärvelä.

”Moni tunnettu kasvattaja on ilmoittanut lopettavansa tai vähentävänsä toimintaansa”, Solajärvi sanoo.

Ratsupuolella on yleistä, että hevosenomistaja haluaa itse kokeilla kasvattamista oman tammansa kanssa.

”Pienessä kasvattajamaassa ei ole järkevää, että jokainen yrittää kasvattamista itsekseen. Kimppa on helppo tapa oppia, mitä kaikkea kasvattamisessa pitää ottaa huomioon.”