Petteri-orpovarsalla riitti ystäviä yli puoluerajojen

Kansanedustajat Hilkka Kemppi, Hanna Holopainen, Leena Meri ja Teemu Kinnari tutustuivat Kari-Markku Karjalaisen kasvattamiin suomenhevosiin. Orpovarsa Villipetteri on kolmikon vasemmanpuoleinen. Kuva: Ville Toivonen

Tiistaina pidetty kevätretki suuntasi Orimattilaan Mäkelän tilalle sekä Kari-Markku Karjalaisen Kara-tallille ja illaksi Lahden Jokimaalle raveihin. Retki oli Eduskunnan Hevosystävien seuran, Suomen Ratsastajainliitto SRL:n, raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippoksen sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n yhdessä järjestämä.

Matkassa olivat kansanedustajista oikeusministeri Leena Meri perussuomalaisista, Hanna Holopainen vihreistä, Hilkka Kemppi keskustasta sekä Teemu Kinnari kokoomuksesta. Raveissa joukkoon liittyi keskustan Mika Lintilä.

Retken ensimmäinen kohde oli Mäkelän tila, jota pyörittävät kouluratsastuksen huippuosaaja Siiri Kyrö ja hänen veljensä, MTK:n johtokunnan jäsen Aleksis Kyrö. Hevostaloudesta keskustelun lomassa vieraat pääsivät ihastelemaan Siiri Kyrön yhdessä GP-ratsunsa Kyrö Hot Flow’n kanssa esittelemiä liikkeitä.

Kyrön tallilla keskusteltiin myös muun muassa hevosalan lomitusoikeuksista sekä tallikulttuurin muuttumisesta.

Retkiryhmä ihasteli Mäkelän tilan pari vuotta sitten rakennettua maneesia ja Siiri Kyrön ja Kyrö Hot Flow’n osaamista. Kuva: Ville Toivonen

Pitkän linjan suomenhevoskasvattaja Kari-Markku Karjalaisen Kara-tallilla ihasteltiin suomenhevosia. Tallille oli tänä keväänä syntynyt vasta yksi varsa, mutta syntymässä on vielä viisi lisää.

Kari-Markku Karjalaisen terveiset päättäjille liittyivät muun muassa hevosen asemaan eläinlääkäripäivystyksessä. Karjalaisen mukaan hevosten siementäminen ei nykyisin kuulu työajan ulkopuolella tehtävien päivystystehtävien piiriin, koska hevosta ei luokitella hyötyeläimeksi.

”Meillä tämä asia ei ole ongelma, mutta monessa paikassa se vaikeuttaa kasvattajien asemaa yllättävän paljon. Ainakin lisääntymisaikana hevonen pitäisi luokitella hyötyeläimeksi”, Karjalainen evästi.

Karjalainen kasvattaa hevosia Orimattilan Villin kylässä Villi-kasvattajanimellä. Sosiaalisia olivat etenkin kolme viime vuonna syntynyttä orivarsaa, joista yhden nimi sai erityistä huomiota. Varsa oli jäänyt orvoksi vajaan parin kuukauden iässä, ja kun varsa oli orpo, sen nimeksi tuli Villipetteri.

Villipetteri-orpovarsa saikin osakseen ansaittua huomiota.

”Tämän verran piti varsomiskarsinaa suurentaa virkamiesten määräyksestä”, demonstroi rakennusneuvos Kari-Markku Karjalainen. Samassa karsinassa on syntynyt muun muassa ravikuningas Villihotti. Kuva: Ville Toivonen

Jokimaan raveissa oli ohjelmassa puheenvuoroja, ravien seurantaa sekä Eduskunnan Hevosystävien seuran loimilähtö.

Seuran puheenjohtaja Hilkka Kemppi nosti puheenvuorossaan esiin syntyvien varsojen määrän sekä pelimarkkinan siirtymäkauden.

”Ehkä pahin vaaran paikka on ohitettu, mutta yritetään jatkaa tätä työtä”, Kemppi totesi syntyvien varsojen määrästä etenkin suomenhevosiin viitaten.

”Kasvattajien kohonneet kustannukset ovat iso huoli. Siihen on tehty lakialoitteita ja vaikuttamista talon sisällä.”

Hevosista puhuttaessa ei tunneta puoluerajoja. Hanna Holopainen, Hilkka Kemppi, Leena Meri ja Teemu Kinnari Kyrö Hot Flow’n ja Siiri Kyrön vierellä. Kuva: Ville Toivonen

Rahapelilain muutos tarkoittaa ravialalle rahoitusmallin muuttumista. Kun hevostalouden tuet nyt tulevat valtiontukina, jatkossa alan on tarkoitus rahoittaa toimintaansa Hippoksen yhdessä ruotsalaisen pelijätti ATG:n kanssa perustaman peliyhtiön kautta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu hevosalan toimintaedellytysten varmistaminen. Tuoreessa kehysriihessä hevosalan rahoituksesta päättäminen kuitenkin siirrettiin syksyn budjettiriiheen. Kemppi totesi tilanteen aiheuttavan huolta, mutta uskoi hyvään lopputulokseen.

Kemppi korosti riittävän pitkän siirtymäajan tärkeyttä.

”Kanta on aikaisemmin ollut, että siirtymäaika olisi seitsemän vuotta. Jos saataisiin vielä pidempi häntä, se auttaisi alaa vaaran vuosien yli”, hän pohti.

Hilkka Kemppi korosti puheenvuorossaan hevosalan monimuotoisuutta.

”Tämä ei ole vain harrastamista, tämä ei ole vain työtä eikä tämä ole vain tunteita. Tämä on monenlaista, kaikenlaista ja kaikille on oma hevospolkunsa.”

Leena Meri kertoi omassa puheenvuorossaan, kuinka hevonen on ollut hänen elämässään mukana noin 50 vuoden ajan. Meri kuvaili olevansa muinainen tallityttö ja hevosen osaomistaja.

”Se ei ole harrastus, vaan se on elämäntapa. En voisi kuvitella elämää ilman että saisin välillä olla hevosen seurassa”, Meri kuvaili.

Hän korosti, että eduskunnan hevosystävillä ei ole puoluerajoja, vaan kaikki ovat samalla asialla.

”Tänään ei ole puhuttu mistään muusta kuin hevosista ja siitä, että tulevaisuus halutaan turvata”, Meri painotti.

Viime vuosina suomenhevosia on tuettu eduskunnan joululahjarahoiksi kutsutuilla loppuvuoden budjettilisäyksillä. Leena Meri varoi lupaamasta mitään, mutta piti joululahjarahojen saamista tänäkin vuonna hyvin mahdollisena.

Hippoksen puheenjohtajalla Antti Lehtisalolla riitti terveisiä ministeri Leena Merelle. Kuva: Ville Toivonen

Ratsastajainliiton tallitoiminta- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Peltonen korosti, että ei ole syytä puhua ravi- tai ratsuihmisistä, vaan nimenomaan hevosihmisistä.

”Tulemme erilaisista lähtökohdista, mutta olemme kaikki hevosihmisiä. Olemme sellaisessa yhteiskunnassa ja maailmantilanteessa, että kaikki se, mikä vaikuttaa muualla yhteiskunnassa, vaikuttaa myös hevosalaan”, Peltonen kuvaili.

”Konseptimme tulee tulevaisuudessa olemaan voittava, jos löydämme solidaarisuuden keskenämme. Meillä on yhteiset arvot, jotka on helppo löytää ajatellen vaikka hevosen hyvinvointia ja hevosen olemassaoloa.”

Peltonen painotti yhteisen tavoitteen olevan sama eli elivoimainen, vetovoimainen ja pitovoimainen toimiala, joka on ammattina ja harrastuksena iso osa suomalaista yhteiskuntaa.

”Siihen emme pysty, jos jakaudumme sisältä.”