
Palomiehen työt kokonaan jättänyt Hannu Korpi: ”Hevosten treenirytmin kannalta työnteko onnistui hyvin, mutta kilpareissuja varten piti vaihdella työvuoroja”
Hannu Korven elämän ovat täyttäneet hevoset ja pelastusala.
Hannu Korpi on ollut viimeiset pari vuotta kokoaikainen hevosmies, mutta suunnittelee jälleen siviilitöihin palaamista. Kuva: Ville ToivonenRavivalmentaja Hannu Korven elämän on hevosten lisäksi täyttänyt hänen työnsä pelastuslaitoksella. Korpi on pallotellut paloesimiehen työn ja täysipäiväisen hevosammattilaisuuden välillä.
”Pari viime vuotta olen ollut kokonaan hevosten parissa, mutta nyt on harkinnassa, josko palaisi myös muihin hommiin”, hän kertoo.
Pelastuslaitoksella työskentelemisen on pystynyt yhdistämään ravitoimintaan kohtuullisen hyvin. Korven vanhassa työssä hän oli vuorokauden töissä ja sen jälkeen kolme vuorokautta vapaalla.
”Hevosten treenirytmin kannalta työnteko onnistui hyvin, mutta kilpareissuja varten piti vaihdella työvuoroja. Varsinkin kesällä se alkoi olla hankalaa. Välillä olin pois erilaisilla vapailla, mutta nyt olen ihan irtisanoutunut, eli työpaikkaa ei ole jemmassa.”
Kun on katto pään päällä ja on terve, niin kaikki on aika hyvin.
Korpi kertoo päätyneensä pelastusalalle aikanaan puolivahingossa. Hevospiireistä tuttu kaveri houkutteli ensin kesätuuraajaksi, mutta Korpi jäi sille tielle.
”Eläinten pelastamistakin on aina joskus, lehmiä ehkä useimmin. Kyllä eläintenkäsittelytaidosta on noissakin hommissa apua.”
Toisinaan Korven osaamiselle on ollut käyttöä myös raveissa. Viime syksynä Vermossa varusterikon myötä villiintynyt suomenhevonen päätyi jumiin raviradan takakaarteen takana olevaan ojaan. Samoissa raveissa kilpailijana ollut Korpi oli suuressa roolissa hevosen mutalikosta pelastamisessa.
”Kysyin, että tarvitaanko apua, ja mielellään kuulemma tarvittiin”, Korpi kertaa. ”Arvelin, että ei stadilaisilla palomiehillä varmaan ole paljon kokemusta hevosten kanssa toimimisesta. Kylmää ja rapaista oli, mutta saatiin hevonen sieltä lopulta autettua.”
Pelastusalalla tutuksi ovat tulleet inhimillisen elämän kaikki puolet.
”Jos ei siinä työssä muuta ole oppinut, niin sen, että kun on katto pään päällä ja on terve, niin kaikki on aika hyvin”, Hannu Korpi kuvailee.
”Tuollainen työ on auttanut ymmärtämään, että ei hevosen laukka välttämättä ole niin iso asia. Tietysti laukkakin harmittaa, mutta maailmassa on myös oikeasti ikäviä juttuja.”
Lue myös: Hannu Korpi on suurten tunteiden ravimies
Vermossa hurjannäköinen onnettomuus – katso kuvasarja hevosen pillastumisesta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



