Pihatto lisää hevosten hyvinvointia – Takanevat uskovat liikkeeseen ja laadukkaaseen vapaaseen heinään

Winter's Lollipop on jättänyt toistaiseksi kaksi varsaa. Se kantaa RC Royaltysta. Tamman ensimmäinen jälkeläinen Bigwig Swamp (i. S.J's Photo) oli viime syksyn huutokaupan toiseksi kallein varsa. Kuva: Elina Paavola

Ilmajoen sikasuoran keskelle on muutamassa vuodessa ilmestynyt hyvä määrä hevosia. Riikka ja Ari Takanevan tilalla käyskentelee liki 30 siitostammaa sekä saman verran kesällisiä varsoja.

"On mukavaa, kun lähdettiin investoimaan, että tulijoita on riittänyt. Koetamme tehdä asiat niin hyvin kuin osaamme, että asiakastyytyväisyys pysyisi", Riikka Takaneva toteaa.

Ensimmäiset siitostammat, silloin kaikki omia, muuttivat tilan pihapiiriin vuonna 2012. Uusi isompi tallirakennus varsomiskarsinoineen sekä tammojen kylmäpihatto pihattoineen rakennettiin puolitoista vuotta sitten eli niissä asutaan nyt toista talvea.

Uusin varsapihaton laajennus valmistui tätä juttua tehtäessä tammikuussa.

"Vieroitetut varsat ovat aiemmin jääneet vieroituksen jälkeen varsomistallista muokattuihin makuuhalleihin ja tammat ovat siirtyneet kylmäpihaton puolelle. Nyt saadaan olemassa oleviin rakennuksiin niille omat pihatot, tammoille ja oreille erikseen. Pikkuhiljaa pitää kehittää toimintaa, kun tarvetta näille palveluille on selvästi olemassa."

Nyt tilat ovat toistaiseksi täynnä. Takanevaa suorastaan vähän hämmentää, että toissa kesänä Ravinettiin laitetun ilmoituksen jälkeen puskaradio on hoitanut loput.

"Joitain peruutuspaikkoja on näinä kahtena talvena ollut. Ne ovat menneet, kun on ilmoitettu Facebookissa meidän omalla seinällä."

Osansa markkinoinnista on tehnyt Graceful Swampin menestys ja suosikkioriin liian äkillinen menetys toissa syksynä, jotka toivat osaltaan huomiota myös kasvattajille. Samaan Sämpylän upeaan 4-vuotiskauteen osui tammikuussa myös äkillisesti menehtyneen Larvan Hurmoksen debyytti kuninkuuskisassa.

Hevoset muuttivat tilan pihapiiriin vvuonna 2012. Sen jälkeen tiloja on laajennettu kahteen otteeseen. Kuva: Elina Paavola

Tammojen rakennus on muokattu muunneltavaksi. Sen karsinoiden seinä voidaan siirtää, mikä on tärkeää niin varsomisten kuin vieroittamisen aikaan. Sairas- ja karanteenitallina toimii tilan niin sanottu vanha talli.

"Varsoja tulee olemaan pikkuisen vajaa 30, oreja vähän enemmän kuin tammavarsoja", Riikka Takaneva kertoo.

Joukossa on sekä tilalla asuvien asiakkaiden tammojen että omien siitostammojen viimekesäisiä jälkeläisiä että muualta saapuneita.

Syksyn ensimmäinen erä vieroitettuja varsoja saapui marraskuussa ja toinen nyt tammikuussa. Uudet varsat siirtyvät aina laumaan karanteenitallissa vietetyn parin viikon jakson kautta. Järjestely on myös kätevä varsojen sopeutumisen kannalta.

"On aina oma hommansa, että ne kotiutuvat ja oppivat meidän systeemit. On sujuvampaa, että kerralla asioita opettelee useampi varsa."

Osansa on myös varsojen keskinäisessä tottumisessa toisiinsa. Riikka Takaneva toteaa, että suuria valtataisteluja ei ole kahtena talvena nähty vaan varsat ovat olleet mukavaluonteisia ja tottuneita ihmisten käsittelyyn.

Karanteenin aikana varsoja käsitellään päivittäin paljon.

"Pari ensimmäistä viikkoa on tosi tarkkaa. Lämpöjä mittaillaan. Ne syövät kytkettyinä, niin samalla tehdään yleistarkastusta."

Talvi on varsoille tyypillistä räkätautien aikaa. Sen leviämisen ehkäisemisessä karanteeni on tarpeellinen ja jos sairastumisia tulee pihatossa, varsat eristetään.

"Tiineitä tammoja pitää koettaa varjella. Siksi koetetaan pitää ne erillään turvassa."

Varsoja tarkkaillaan myös niiden päästyä laumaansa pihattoon. Siitä pitävät huolen sekä ulkona että sisällä olevat kamerat. Valoisaan aikaan niitä seuraillaan säännöllisesti pitkin päivää.

"Iltaisin tehdään vielä iltakierroksia ja tarkistetaan, että kaikki on hyvin. Öisinkin tulee usein herättyä ja tarkistettua kameroista, että kaikilla on kaikki hyvin", Riikka kuvaa.

"Siinä oppii näkemään, mikä on normaalia millekin varsalle. Tunnistaa niiden rytmin ja tavat."

Hevoset saavat kulkea ympäri vuorokauden mahdollisimman paljon ulos pihattoon ja sisään halliin. Varsomisten aikaa käyttöön otetaan varsomisosasto karsinoineen, minkä mahdollistavat kooltaan muokattavat karsinat. Kuva: Elina Paavola

Niin varsat kuin siitostammat elävät pihatossa oman rytminsä mukaan.

"Harvoin hevoset öisin lepäävät. Aamu- ja puolipäivän kuluessa on niillä lepohetki. Varsat toki lepäävät makuullaan useammankin kerran vuorokaudessa. Tammat eivät öitä nuku. Se on ihan eri rytmi kuin meillä ihmisillä", kasvattaja huomioi.

Riikka Takanevalla on selvä näkemys, että laumana eläminen väljässä pihatossa on oikea ratkaisu niin tammoille kuin varsoille, jotka eivät ole säännöllisessä liikuntakäytössä.

"Karsinatalli sairastuttaa hevosen", hän sanoo.

"Moni tamma on täällä rauhoittunut. Heinää on tarjolla vapaasti ja iso lauma turvana."

"Tietysti on aina poikkeuksiakin. Joku ei sinne vaan sovi. Silloin tammalle järjestetään sille sopivat olosuhteet joko tarhaamalla yksin tai pienemmässä porukassa."

Kesällä tammat ovat myös varsojensa kanssa laitumella tilakeskuksen tuntumassa.

"Kun on tarpeeksi iso lauma ja niillä on tarpeeksi tilaa, tunnelma on seesteinen. Niitä on tosi kiva katsoa. Ainakin minun silmään ne vaikuttavat tyytyväisiltä ja vieraiksi tulleet tammatkin ovat luottavaisia."

Tammojen käytös siirtyy myös varsoihin. Ne tottuvat ihmisiin. "Paljon käydään vain seurustelemassa laitumella, rapsuttelemassa. Sellaista pientä, kivaa tekemistä."

Pienkuormaaja auttaa pihattojen hoidossa ja on vähentänyt käistyötä, jota silti tarvitaan edelleen. Kuva: Elina Paavola

Varsojen hoitosopimukseen on kirjattu, että toisena kesänään varsat osaavat seistä kiinnitettyinä kahden puolen käytävällä ja ovat tottuneet peruskäsittelyyn sekä kuljettamiseen.

Vierottamisen jälkeen niiden kanssa jatketaan säännöllistä ja johdonmukaista työskentelyä. Aluksi se ei kuitenkaan ole päivittäistä.

"Ehtivät ne sitten talven ja kevään mittaan oppia käytävällä seisomisen ja jalkojen nostamisen ja harjaamisen. Liian paljon ei voi vaatia kerralla eikä kertoja voi olla alussa liikaa, ellei jonkin hoitovaiheen harjoittelu sitä erikseen vaadi."

Kehitys on kuitenkin yksilöllistä. Joidenkin varsojen kanssa pitää yrittäjän mukaan ottaa välillä tehoharjoittelujaksoja.

"Luottamussuhteen rakentaminen ja johdonmukainen käsittely on tärkeintä. Ne kun on ovat kunnossa, on kaikki yleensä varsoille hyvin helppoa ihmisen kanssa."

"Olemme saaneet kiitosta, että varsat ovat olleet toimivia. Siitä on hyvä lähteä ajo-opetukseen, kun on hyvät pohjat."

Asia on ollut todettavissa myös kahtena syksynä Ypäjän huutokaupassa, jossa Riikan ja Arin varsat ovat toimineet moitteetta ja esiintyneet edukseen. Varsalle outo, vilkas huutokauppatilanne onkin Riikan mukaan erityisen hyvä mittari sille, kuinka varsan kanssa on onnistuttu.

Takanevat tekevät yhteistyötä Juha Länsimäen kanssa. "Jos omistaja haluaa opetuspalvelun, varsa kuljetetaan joko ennen tai jälkeen laidunkauden hänelle. On toki asiakkaan oma valinta, mihin varsa lähtee. Moni on Juhaa käyttänyt."

Länsimäki opettaa myös Takanevojen omat kasvatit, joita ei ole myyty heti maitovarsoina.

Riikka ja Ari takanevan mukaan luottamussuhteen rakentaminen ja johdonmukainen käsittely on tärkein perusta varsojen elämään. Sitä ylläpidetään liikkumalla paljon pihatossa varsojen joukossa. Kuva: Elina Paavola

Pihattoon ja karsinahalliin perustuva hoitojärjestelmä on mietitty tarkkaan ja siihen on haettu mallia eri lähteistä, myös ulkomailta. Tärkeä henkilö siinä, miten pihattojen hoito on sujunut, on eläinlääkäri ja tutkija Katja Hautala. Hän teki tallin terveydenhoitosuunnitelman.

"Katja on neuvonut meitä paljon hevosten hyvinvoinnissa, ja häneen saa aina olla yhteydessä, jos tulee jotain epätavallista", Riikka Takaneva kiittää.

Kaikissa makuuhalleissa on sama järjestely. Hevoset saavat kulkea ympäri vuorokauden mahdollisimman paljon ulos pihattoon ja sisään halliin. Varsomisten aikaa keväällä järjestelmä muuttuu. Tammoja pidetään enemmän sisällä ja käyttöön otetaan varsomisosasto karsinoineen.

Hyvinvoinnin kulmakiviä on mahdollisimman paljon liikettä ja vapaata hyvää heinää. Riittävästä juomisesta pakkasillakin pidetään huolta lämmitetyillä vesiastioilla.

Makuuhalleihin tehdään kuivikepohjaa turpeesta ja oljesta. Päivittäin poistetaan lanta ja kuivikkeita lisätään.

Tilalle viime kesänä hankittu pienkuormaaja on osoittautunut oivaksi. Lannat saadaan siivottua kauhaan, jolla myös tuodaan turvetta ja rehupihdeissä olkea.

"Näin työ onnistuu näppärästi. Toki silti tarvitaan käsiparit levittelemään turvetta ja olkia."

Ulkotarhojen siivous kuuluu arkisten hoitotöiden työllistävimpiin. Niissäkin pienkuormaajan kauha on tehokkaampi väline kuin kottikärryillä lykkiminen.

"Sulan maan aikaan hiekka-alueet siivotaan joka päivä. Jos on oikein märkää, peltopohjille ei voi mennä lainkaan vaan siivotaan vain hiekkaosat. Se on talikkohommaa ja raskasta sellaista."

Varsoja tarkkaillaan myös pihatossa. Siitä pitävät huolen sekä ulkona että sisällä olevat kamerat. Kuva: Elina Paavola

Laumoissa on Takanevan mukaan sattunut vähän mitään loukkaantumisia. Pieniä pintanaarmuja toki väliin hoidetaan.

Lapualainen hevosiin erikoistunut eläinlääkäri Johanna Sokka on hevostilan ensisijainen apu. Sokka hoitaa kesällä kiimakontrollit ja jatkossa myös siemennykset pakasteella. Yhteistyö on siten ehtinyt hioutua toimivaksi.

"Varsinkin varsomisaikaan ollaan häneen yhteydessä keskellä yötäkin."

Kun keskeisellä kotieläinalueella toimitaan, päivystävä eläinlääkäri ei ole koskaan kaukana ja heidän joukossaan on kasvattajan mukaan myös hevosiin tottuneita.

"Päivystäjä voi sitten tarvittaessa myös soittaa Johannalle, mikä on on hyväksi havaittu malli."

Riikka Takaneva on käynyt siittola-avustajan koulutuksen vuonna 2017 ja hoitaa tuoresiemennykset kotona, ellei tammanomistaja halua tammaa vietäväksi oriasemalle.

Tammojen siemennyksistä noin puolet on tehty pakasteilla. Pakastesiirroissa lähin oriasema on ollut Saharan ravitalli Haapamäellä, jossa Petra Huhti on hoitanut siemennykset.

Johanna Sokka tähtää siihen, että hän voisi kotitallinsa yhteydessä alkaa tehdä myös siemennyksiä pakasteilla. Vaikka myös tammanomistajista osa on osallistunut siemennysaikaan kuljetusten hoitamiseen, muutos helpottaisi ajotehtäviä. Lapualle on ajoaikaa "rapiat" puoli tuntia ja hyvä yhteys kantatie 67:aa.

"Moni tamma on täällä rauhoittunut. Heinää on tarjolla vapaasti ja iso lauma turvana", toteaa Riikka Takaneva. Kuva: Elina Paavola

Tammoista enemmistö on ravisukuisia, mutta ratsutammojenkin varsotuspaikoista on Riikka Takanevan mukaan kysyntää. "Niitä on nyt myös muutama. Kaikki rodusta ja käyttösuunnasta riippumatta ovat siis tervetulleita."

Kattava pakettihinnoittelu on käytännön kokemusten kautta valikoitunut toimivimmaksi.

"Kun pakettiin sisältyy mahdollisimman paljon asioita, asiakkaan ei tarvitse arvuutella mitä lisiä vielä tulee."

Vastaavasti yrittäjältä säästyy työtä, kun laskutukset ovat selkeitä.

Pakettiratkaisu on myös turvallisin. "Haluamme madottaa ja rokottaa kaikki meillä asuvat hevoset saman terveydenhuoltosuunnitelman mukaan. Jos asiakas ei haluaisi toimia omansa osalta samoin, se olisi riski muiden hevosten terveyden kannalta."

Niin tammojen kuin varsojen osalta hoitopaketti kattaa rokotusten ja loishäätöjen lisäksi kavioiden vuolut sekä rehut. Tilalla tuotettu heinä analysoidaan, ja väkirehujen ja kivennäisten käyttö lasketaan sen mukaan.

Täyshoitomaksu on tammalle tai varsalle sama, varsalliselle tammalle vajaan kolmanneksen orkeampi.

"Siitostamma syö ehkä vähän enemmän, mutta varsoilla on puolestaan kaikesta muusta enemmän työtä", yrittäjä perustelee hinnoittelua.

Hän tähdentää, että hoitopaketin sisältöä seurataan ja työtä kehitetään jatkuvasti asiakkaiden palautetta kysymällä

Riikka ja Ari Takaneva suosivat jalostuksessa nuoria yksilöitä. "Toki välillä on syytä käyttää myös oreja, jotka näyttäneet hyvyytensä jalostuksessa." Kuva: Elina Paavola

Ensimmäisen oman tamman orivalinnasta tulee tänä keväänä 20 vuotta. Hän aloitti hevoskasvatuksen suomenhevosista isänsä Markku Ojalan kanssa. Ensimmäinen varsa Larvan Hampuusi (Rallaus – Hörpykkä – Hovi-Paavi) syntyi vuonna 2002.

"Aluksi käytimme oreja, mitkä oli lähellä ja hyviä kilpailijoita siihen aikaan. Raskun oriasema toimi silloin vielä tässä Ilmajoella. He olivat apuna jalostusvalinnoissa."

Matkan varrella osaaminen on karttunut hankkimalla ahkerasti tietoa. "Lämminverisuvuista oli aloittaessa vain hyvin karkea tietämys. Enkä koe, että se olisi loistelias vieläkään mutta koko ajan oppii."

Ensimmäinen lämminverivarsa Swamp´s Rose (Anderberg – Zora Kemp– Majestic Son) syntyi vuonna 2013. Lämminverikasvatit ovat Ari Takanevan nimissä, mutta siitosvalinnat tehdään yhdessä. Ari aloitti hevoskasvatuksen opettelun nimenomaan vaimonsa kautta.

Riikka kertoo kysyneensä mielipiteitä joillekin tammoille muun muassa jalostusneuvontaa tarjoavilta Martti Ala-Seppälältä ja Henrikki Halmeelta.

Kun kokemusta kertyy, alkaa erottaa isäorien jälkeläisistä ominaisuuksia, jotka kyseiset oriit tyypillisesti jättävät. Se on ratkaisevaa, kun haluaa joko vahvistaa tai välttää joitain tamman piirteitä.

Tärkeää on viedä jalostuksella yksilöitä eteenpäin. Siksi pariskunta käyttää mielellään nuoria yksilöitä.

"Toki välillä on syytä käyttää myös oreja, jotka näyttäneet hyvyytensä jalostuksessa. Mutta koetamme siis käyttää uusia oreja."

Riikka Takaneva on mukana viiden naisen VarsaManiassa, jonka tarkoituksena on näyttää ihmisille kasvatuksen kaikki vaiheet "sekä se, ettei aina kaikki suju yksinkertaisesti". Riikan osalta se tuli ikävän todella tavalla esiin, kun Hempukka loi varsansa. Kuva: Elina Paavola

Larva-Jussilan tilalla on nyt tiineenä yhdeksän tammaa. Niiden joukosta löytyy niin muutamia valtaoreilla siemennettyjä kuin muutamia kiinnostavia vaihtoehtoja.

Testiparituksia tehdään Heila-järjestelmää ja Sukupostia käyttäen paljon. "Paperilla voi suunnitella, mutta kyllä siihen pitää sitten tulla se jokin oma ajatus. Tulee vain fiilis, että tämä on se, mitä haluan."

Suomenhevosella sukusiitosasteen ja sukukatokertoimen seuraaminen on korostunut vuosien varrella.

"Olen huolissani sukujen kapenemisesta. Viime kesänäkin etsin Larvan Hempukalle ensin valtaoria, mutta sitten valitsin Hupsiksen."

Takaneva painottaa, ettei ole sattumaa, että tietyistä isistä ja emälinjoista syntyy enemmän juoksijoita. Silti kansallisrodun geenikanta supistuu, jos ei käytetä muita kuin muutamia juuri menestyviä tähtiä.

"Kyllä joka kasvattajan tulisi varmistaa, että suomenhevosella olisi ja pysyisi suvuissa laajutta. Muuten pian meillä ei enää ole oreja, millä siementää. Nyt vielä asialle on tehtävissä jotain. Pitää toki toivoa, että erisukuisista linjoista tulee myös hyviä jälkeläisiä."

Toinen, mihin Takaneva kiinnittää huomiota jalostusvalinnoissa etenkin suomenhevosella, on ravivarmuusgeeni. Niitä on tutkittu omilta siitostammoilta.

"Samaan aikaan kun haluan pitää sukuja laajoina, yritän myös mennä ravivarmuuden puolella eteenpäin."

Kasvatuksessa tähdätään laatuun eli ikäluokkaosallistujien kasvattamiseen. Mutta siihen pääsemiseksi tarvitaan myös määrää.

Alun tavoite noin viidestä tiineestä tammasta on parina viime vuonna asettunut kymmenen tietämille.

"Viime vuosi vähän välivuosi. Sämpylän menestyksen jälkeen oli selväkin, että kasvattien luvut kisoista jäävät pienemmiksi. Ja Hurmoksellakin oli katkonainen kausi", Riikka toteaa viitaten kahteen tunnetuimpaan kasvattiin Graceful Swampiin ja Larvan Hurmokseen, joille molemmille toissa vuosi oli menestyksekäs.

Ypäjän huutokaupassa on myyty vuotiaita. Varsinkin viime syksy meni yli odotusten. Bigwig Swamp (S.J's Photo - Winter's Lollipop - Prodigious) oli huutokaupan toiseksi kallein varsa. Myös Lucifer Swamp (Knows Nothing - Carbon Dion - Clerk Magistrate) herätti kiinnostusta.

Takaneva on tyytyväinen siihen, miten Ypäjän huutokauppa on kehittynyt, vaikka myyntihinnat ovatkin Suomessa mitä ovat.

"Me kasvattajat panostamme enemmän kuviin ja videoihin. Toki matkaa Ruotsin huutokauppoihin vielä on, mutta suunta ostajien palvelemiseksi on oikea."

Koronavuoden vuoksi huutokaupan paikallaolijoiden määrää jouduttiin rajaamaan. Sen ansiosta todellisia ostajia oli liikkeellä enemmän. "Porukkaa oli kivasti, mutta silti nyt siellä mahtui hyvin toimimaan ja ostajilla oli tilaa myös nähdä varsoja."

Oma kysymyksensä on, miten toimia vuotiaiden suomenhevosvarsojen suhteen.

"Kuninkuusravit on hyvä huutokauppana, mutta ajoitus kesken laidunkauden ei sovi vuotiaille. Ypäjällä suomenhevoset kuitenkin jäävät vähän kesken."

Graceful Swampin emänä tunnettu Zora Kemp kantaa Orlando Vicistä. Sen pojat Eventful Swamp ja Joyful Swamp ovat EP Mäkisen treenissä ja Comely Swamp Kaisa Toivosella. Kuva: Elina Paavola

Kasvatustyössä Takanevoilla on yhteistyötä muiden kanssa. Antti Ojanperällä ja Jutta Ihalaisella astuneelta derbyvoittaja Herra Heinämieheltä odotetaan nyt kolmea varsaa.

EP ja Ilona Mäkisen Demi de Veluwe on tehnyt Ilmajoella jo kolme varsaa.

Uusi yhteistyökumppani on Kaisa Toivonen, jonka kanssa omistetaan Borgströmien kasvatti B. Violetta. "Kaisa myös osti meiltä Sämpylän täyssiskon Comely Swampin ja rakensi sen ympärille kimpan. Varsan on sovittu olevan hoidossa meillä 1,5-vuotissyksyyn saakka."

Yleinen suuntaus on selvä: kimppatammoja ja -varsoja on asiakkaiden hevosista yhä useampi. Kilpailuoikeuskimppaa tehdään nyt yhden oman kasvatin ympärille.

Vaikka Larva-Jussilan tallin elämää avataan säännöllisesti Facebookissa ja Instagramissa ja vaikka Whatsapp tarjoaa tammojen ja varsojen omistajille mahdollisuuden saada nopeasti tietoa hevostensa elämästä, varsinaiseen kimppojen vetämiseen Takanevalla ei jää aikaa.

"Kimppojen tiedottaminen ja asioiden hoito vaatii omat tekijänsä. Siihenkin tarvitaan aikaa ja energiaa."

Sosiaalinen media on silti tärkeä myös hevoskasvatuksen edistämisessä, hän uskoo.

Tästä oivalluksesta lähti vuosi sitten helmikuussa Seinäjoen jalostuspäivillä liikkeelle VarsaMania-projekti. Pohjalaiset hevoskasvattajat Riina Keskinen, Mari Lehto, Emilia Levula, Mari Ritari ja Riikka Takaneva ovat kukin esitelleet suomenhevostammansa vaiheet siemennyksestä tiineyteen.

Somehanke antaa ihmisille todellisen kuvan siitä, millaista elämä luontokappaleiden kanssa on. Viidestä tammasta kolme on tiineenä. Yksi ei ensin ollut tiinehtyä millään, sen tilalle kasvattaja vaihtoi toisen tamman. Yksi tamma pudotti alkion muutaman viikon jälkeen.

"Myös omalta osalta kävi ikävästi, kun Hempukka loi varsan kolmen kuukauden jälkeen. Tätä ei ole meillä ikinä käynyt. Kun siinä juuri alle Arin tammoista yksi loi, tuli pelko, että meillä olisi jokin tauti. Mutta onneksi näin ei kuitenkaan ollut. Sikiöt tutkittiin Ruokavirastossa."

"Se oli VarsaManian tarkoituskin, että päästään näyttämään kaikki vaiheet ja se, ettei aina kaikki suju yksinkertaisesti."

Toivon mukaan kesällä kuitenkin saadaan kolme tervettä varsaa, joiden elämää ihmiset voivat seurata. Ne on tarkoitus myydä aikanaan huutokaupassa, eli hanke antaa kuvaa myös hevosenomistamisen aikajänteestä.

Tämä on Ravinetin Vuosikuvaston sisältöä. Sen voi tilata tästä

• Riikka Takaneva kasvattaa suomenhevosia Larvan -nimellä. Kasvatteja on 23.
• Ari Takanevan nimissä kasvatettuja Swamp -nimettyjä lämminverisiä on 8.
• Viime kesänä syntyi neljä suomenhevos- ja kaksi lämminverivarsaa.
• Tiineenä on neljä lämminveristä, joista yksi kimppaomisteinen ja yksi oma suomenhevonen sekä neljä liisattua tammaa.
• Kilpailevia hevosia pariskunnalla on vain yksi: Riikan 3-vuotias Kwakiuti Boko kilpailee EP Mäkisen tallissa ja on ostettu siitosajatuksella.
• Kasvateista tunnetuin on 4-vuotissyksynä menehtynyt derbyvoittaja Greaceful Swamp, jonka nyt 3-vuotias pikkuveli Eventful Swamp valmentautuu veljensä tavoin EP Mäkisen tallissa.
• Suomenhevosista tunnetuin on kuninkuuskisan osallistuja Larvan Hurmos, joka menehtyi tammikuussa ähkyyn.
• Urallaan nousussa ovat muun muassa Larvan -kasvateista 8-vuotias Urho ja 7-vuotias Vilma, joiden emä on Hurmoksenkin jättänyt oma kasvatti Larvan Hilima.
• 3-vuotias Larvan Justiina, joka juoksi hienon 3-vuotiskauden ja oli varsakunkkufinaalissa toinen. Sen isovesi Iisu on myös esittänyt hyviä otteita. Molempien emä on Jonserilla, Josveisin sisko.
• Kolmikymppinen pariskunta aloitti kumpikin viljelyn ensin kotitilallaan: Ari vuonna 2007 ja Riikka maatalousyhtymänä vanhempiensa kanssa 2012.
• Yhteensä viljeltyä on noin 180 hehtaaria peltoa. Siitä 50 on heinällä ja laitumina, lopuilta tuotetaan viljaa omille possuille ja myyntiin.
• Tila oli aeimmin Altian sopimustuottaja Riikan vanhempien jäljissä.
• Riikka sai nimensä palkitun vuosikertaviinan kylkeen vuonna 2016, sillä kaikki Mestaritislaajan sen vuoden valmistukseen käytetty ohra tuli Takanevojen pellolta.
• Arin kotitilan päätuotantosuunta on ollut pitkään sikatalous.
• Possuja on tällä hetkellä noin 600, mikä on Ilmajokea halkovan sikasuoran varrella keskikokoa vähemmän.
• Riikan kotitilalla noin kuuden kilometrin päässä sijaitsee hoitotalli, josta vuokrataan tallipaikkoja yksityisille harrastehevosille. Myös muutama siitostamma asuu siellä.
• Tilalla on yksi kokopäiväinen ja muutama osa-aikainen työntekijä.