Jari Isometsä antoi sielunsa hevosille ja raveille − suomalaiseen hiihtoon hän kaipaa asennemuutosta

Jari Isometsä on pitänyt itsensä kovassa kunnossa myös aktiiviuran jälkeen. Tänä vuonna hiihtokilometrejä kertyy noin 2 300. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Jari Isometsä (55) opittiin tuntemaan takavuosina hyvin aktiivisena hevosenomistajana. Torniolaistaustainen Isometsä oli osaomistajana monessa Petri Salmelan menestyshevosessa. Entisen huippuhiihtäjän omistamien huippuhevosten lista on monelle takavuosien raviharrastajalle hienoa kuunneltavaa.

”Plant the Seedistähän kaikki alkoi. Sen kanssa pääsin oikein kunnolla raviurheilun makuun. Pärjättiin ulkomaita myöten todella hyvin.”

”Tender Bride menestyi Ruotsin ikäluokkalähdöissä. Sitten on tietysti Mr Claude ja viimeisin kovan luokan hevonen oli Self Timer. Picasso Hornlinen ja Hurricane Kempinkin kanssa pääsimme voittajaesittelyyn Solvallassa. Parissakymmenessä hevosessa olen ollut mukana vuosien saatossa.”

Jenkkori Mr Claude ansaitsi urallaan lähes 2,5 miljoonaa kruunua. Kuvassa Jari Isometsä (vas.) ja Petri Salmela juhlivat hopeadivisioonan voittoa Östersundissa kesällä 2000. Örjan Kihlström vastasi ohjastuksesta. Kuva: Petri Johansson / TR Bild

Yi kolme miljoonaa kruunua urallaan ansainneen Self Timerin lopetettua kilpauransa vuonna 2009, ei Isometsä ole ollut omistajana mukana kuin erilaisten raviliigahevosten välityksellä.

”En pidä mahdottomana lähteä taas mukaan johonkin hevoskimppaan. Raviurheilua tulee seurattua säännöllisesti. Ei ole vain tullut sellaista sopivaa hevosta kohdalle.”

Jari Isometsää kuunnellessa ei uskoisi 23 kertaa Maailman Cupissa palkintopallille ja seitsemän arvokisamitalia saaneen hiihtäjän olleen omistamatta hevosia jo yli vuosikymmenen ajan. Ekovillalla työskentelevä Isometsä analysoi suomalaisen raviurheilun tilaa yhtä suurella ammattitaidolla ja tunteella kuin hän kommentoi suomalaishiihtäjien suorituksia MTV3:n hiihtolähetyksissä.

”Raviurheilu ja hevoset ovat sellainen yhdistelmä, että kun niille on kerran antanut sielunsa, ei siitä pääse eroon. Toki en edes haluaisikaan irtaantua raviurheilusta”, naurahtaa Isometsä.

Jenkeissä syntynyt Self Timer ansaitsi urallaan lähes neljä miljoonaa kruunua. Kuvassa kolmevuotias Self Timer valmistautuu Elitloppet-sunnuntain kolmevuotiseliittiin Jorma Kontion ohjastamana. Ori sijoittui lähdössä toiseksi Veijo Heiskasen ja Zerberuksen jälkeen. Kuva: MARTIN LANGELS / ALN / TR BILD

Puhe kääntyykin luontevasti ravipolitiikkaan ja Suomen Hippoksen valtuuskunnan viime perjantaiseen linjaukseen uudesta peliyhtiömallista. Isometsä toimi Forssan Pilvenmäen raviradan toiminnanjohtajana puolentoista vuoden ajan vuosina 2015 ja 2016.

Tuolloin hevosala kävi neuvotteluja pelitoiminnan yhdistämisestä Veikkauksen alle, ja se tapahtuikin vuoden 2017 alusta. Isometsällä on selkeä kanta silloisen päätöksen hyödyllisyydestä.

”Olin toiminnanjohtaja-aikanani lukuisissa yhdistymiseen liittyvässä kokouksissa mukana. Sen aikaisella tiedolla päätös oli oikea. Ravialalle saatiin tietynlainen vakaus, ja palkinnot nousivat kuitenkin melko merkittävällä tasolla Veikkauksen alle siirtymisen jälkeen”, linjaa Isometsä.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin jatkaa viime perjantaisen päätöksen olevan luonnollinen jatkumo kehitykselle. Eniten huolta aiheuttaa vajaan kahden vuoden siirtymäaika. Uuden lainsäädännön tulisi olla voimassa vuoden 2026 alussa.

”Eihän nämä ole helppoja päätöksiä. Raviurheilun päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä hyvin pitkälti etupellossa. Mutta ravipelien vaihdot ovat laskeneet voimakkaasti. Vielä viime vuosikymmenen lopussa T75-päivän kokonaisvaihto lähenteli miljoonaa. Nykyisellään ei aina edes päästä yli puolen miljoonan. Tässä on tulevien kahden vuoden haaste. Kuinka pystytään pitämään peliasiakkaat ravipelien piirissä”, kysyy Jari Isometsä.

Isometsän mukaan yhteistyö Ruotsin peliyhtiön ATG:n kanssa on luonnollisin vaihtoehto. Entisenä torniolaisena Isometsä on nähnyt jo nuoresta pitäen ruotsalaisen raviurheilun merkityksen suomalaisvalmentajille.

”Olen ollut sen verran pitkään mukana, että muistan muuten kun Timo Nurmos myi aikanaan Ebony Eyesin Jorma Kontion hevosenomistajille. Ilman Bodenia ei olisi välttämättä Timo Nurmoksen, Petri Salmelan ja kumppanien valmentajanurat lähteneet tuollaiseen lentoon. Ylipäänsä Bodenin kilpailutoiminta on pelastanut suurelta osin pohjoisen Suomen raviurheilun. Suomalainen raviurheilu tarvitsee Ruotsin hyväpalkintoisia lähtöjä, mutta yhtä lailla ruotsalainen raviurheilu tarvitsee hyvinvoivat naapurimaat”, paaluttaa Jari Isometsä.

Jari Isometsä oli osaomistajana useissa kuvan Petri Salmelan takavuosien huippuhevosissa. Kuva: Ville Toivonen

Pitkään Pekka Korven naapurissa Huhmarissa asunut Isometsä on usein nähty vieras Vermon raveissa. Veri vetää hevosten pariin. Nuorempana ja vielä toimiessaan Forssan toiminnanjohtajana hän ajoi säännöllisesti valmennusajoa hevosilla. Kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaisvalmentajan tallilla vierailuista on tullut säännöllinen tapa Jari Isometsälle.

”Linnuntietä ei meiltä ole Pekalle matkaa kuin kilometrin verran. Pekan kanssa on aina mielenkiintoista keskustella hevosten valmentamisesta ja raviurheilusta. Pekalta saa todella hyvää analyysiä hevosjalostuksen kehittymisestä vuosikymmenten aikana. Olen itsekin ymmärtänyt paremmin, kuinka kovaksi kilpailu huipulla on mennyt. Pekka pärjää kuitenkin vuodesta toiseen”, toteaa Isometsä selvästi ihailua äänessään.

Jari Isometsän kanssa keskustellessa ei voi sivuuttaa hiihtoa. Ikäisekseen kovassa kunnossa oleva Isometsä liikkuu säännöllisesti. Kuluvana talvena hiihtokilometrejä tulee noin 2300 kilometriä, sulan maan aikaan liikuntamuotona on juoksu ja golf.

Pari viikkoa sitten Isometsä hiihti reiluun 3 tuntiin ja 26 minuuttiin Italiassa järjestetyn 70 kilometrin Marcialonga-hiihdon.

”Olen aktiiviuran jälkeen pitänyt kuntoni hyvällä tasolla. Lapset ovat jo aikuisia, joten nyt on hyvin aikaa liikkua. Ensi vuonna olisi tarkoitus hiihtää 54 kilometrin Birkebeinerrennet Norjassa. Klassikkokisojen hiihtämiset ovat minun bucket-listallani.”

Puheen kääntyessä suomalaisen hiihdon tasoon, nostaa Isometsä esiin muutaman pääasian: suomalaisten luistelutekniikan heikkouden sekä terävimmän kärjen kapeuden verrattuna vaikkapa Norjaan ja Ruotsiin.

”Luisteluhiihdon merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Yhä enemmän yhteislähtöjä sekä sprinttikisoja hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Emme pysy kehityksessä mukana, ja suomalaisessa hiihdossa on pystyttävä tekemään asennemuutos. Meillä on useampi nuori lupaava hiihtäjä, mutta meidän olisi pystyttävä pitämään heistä paremmin kiinni, ja autettava kehittymään eteenpäin. Ruotsissahan on onnistuttu tässä etenkin Ebba Anderssonin ja Frida Karlssonin ikäluokan kanssa. Mutta eihän Ruotsissakaan mieshiihtäjien taso ole kovin kova.”

Haastattelun päätteeksi puhe kääntyy hiihdosta raviurheilun parissa työskentelyyn. Isometsä muistelee lämmöllä Forssan toiminnanjohtaja-aikaa. Hän ei sulje pois mahdollisuutta työskennellä uudestaan raviurheilun parissa.

”Töitä sai tehdä todella paljon, ja taloudelliset resurssit olivat todella rajalliset. Viihdyn nykyisessä työssäni oikein hyvin. Samalla teen sivutoimisesti hiihdon asiantuntijatehtäviä, ja autan muutamia hiihtäjiä. Eihän sitä koskaan tiedä, mistä työtehtävistä löydän itseni tulevaisuudessa.”

”Lähiajan tavoitteena on löytää itsensä muutaman vuoden tauon jälkeen Solvallasta tulevana Elitloppet-viikonloppuna”, listaa ravimies Jari Isometsä lyhyen ajan tavoitteensa.