Tallitöiden oikea suunnittelu auttaa jaksamista – pienin keinoin ja kierrättämällä voi toteuttaa hyödyllisiä helpottavia ratkaisuja

Jenny Wikström laskee olkipellettejä suoraan suppilosta kärryyn. Viljelijä Mats Wikner toimittaa tallille sekä pelletit että heinät ja vie pois lantalavan. Kuva: Kimmo Haimi

Ajankäyttö on monilla talleilla haasteellista, sillä fyysiseen työhön kuluu suurin osa ajasta. Moni hevosyrittäjä tekee todella pitkää päivää vailla lomia, kun kannattavuus on heikkoa.

Työn raskaus ja työajat heijastuvat myös siihen, että tallityöntekijöistä on pulaa paitsi Suomessa myös muualla Pohjois- ja Keski-Euroopassa.

Tilitoimistoyrittäjä Kati Kettunen päätti näistä lähtökohdista silti ryhtyä tallin pitäjäksi. Hän lähestyi asiaa kysymällä hevosalan ihmisiltä, kuinka he työt suunnittelisivat.

Sen perusteella suunniteltiin hankitun tallikiinteistön remontti, ja tiloissa on pyritty helpottamaan töitä ja selkeyttämään arjen rutiineja.

"Olen kysynyt meille töihin valituilta ennakkoon, miten he haluavat töitä hoitaa", Kettunen toteaa.

Kettunen uskoo, että se auttaa myös henkilöstön pysyvyyteen. "Monelle yrittäjälle se vähentäisi myös omaa työtaakkaa ja auttaisi jaksamista", hän huomauttaa.

Kati Kettunen esittelee karsinoiden luukkuja, jotka teetettiin Sukevan vankilassa. Hän painottaa, että paljon on hankittavissa edullisemmin käytettynä. Kuva: Kimmo Haimi

Tärkeitä asiantuntijoita tallin perustamisessa ovat myös olleet tallimestariksi löytynyt Jenny Wikström sekä samalla kulmalla maatilaa ja tallia pitävä Mats Wikner.

Wikner on osallistunut alusta asti suunnitteluun, kuinka heinä- ja lantahuolto järjestetään. Hän tuo tilalle heinät ja kuivikkeena käytettävän olkipelletin sekä vie lannan levitykseen omille pelloilleen.

Ruokintasuunnitelmat on tehnyt joka hevoselle Hankkijan Varkauden myymälän myyntipäällikkö Henna Paattimäki, joka on itsekin hevosyrittäjä. Kaikki rehut tulevat Hankkijalta kerran kuussa.

Paattimäki ja Wikström korostavat, että kun vältetään sen seitsemän eri purkkia ja erikoisvalmistetta, huolehditaan hevosten tasapainoisesta ruokinnasta ja herkästä ruuansulatuksesta. Samalla työ järkevöityy.

Käytävämatot ovat lopettaneen navetan ruokintapöydältä. Ne vain käännettiin ympäri. Kuva: Kimmo Haimi

Talli itsessään on rakennettu noin 30 vuotta sitten hirsistä. Ne todettiin edelleen hienokuntoisiksi. Tiloissa on harjoittanut hevoskasvatusta Margit Forsman ja tilalla oli aikanaan myös merkittävä oriasema.

Tallin päädyssä oli valmiiksi järkevä lastaussilta, jossa sijaitsee yhden käytävän päässä lantalava ja toiselta käytävältä tuodaan sisään kuivikkeet ja heinä.

Olkipelletit nostetaan hiab-autolla suoraan varastosiiloon, josta ne valutetaan kottikärryyn. Lantalavan päälle on vielä tulossa vinssillä toimiva suojapressu, jonka avulla pressua voidaan liikuttaa ilman ihmisvoimaa.

Kettusella oli talouden lisäksi taustaa myös rakennusprojektiin ja muutostöiden tekoon. Hän toimi viime kaudella Kirkkonummen kunnanhallituksen jäsenenä ja yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtajana. Hänen miehensä pyörittää maanrakennus- ja rakennusyritystä.

Kettunen haluaakin kannustaa varsinkin hevosyrittäjinä toimivia naisia hankkimaan apua rakennusalan ammattilaisilta, joiden kanssa voidaan yhdessä miettiä erilaisia teknisiä ratkaisuja.

"Monilla pienillä asioilla voi helpottaa työtä. Kaiken ei tarvitse olla uutta, vaan käytettynä saa edullisesti lähes kaikkia tarvittavia materiaaleja ja laitteita", hän toteaa.

Ruokinta on suunniteltu joka hevoselle erikseen mutta samoilla rehuilla. Ruuat jaetaan kärryllä rasioista. Kuva: Kimmo Haimi

Kaikki tallin muutostöissä tarvittavat hankinnat ovat heinättimiä, kottikärryjä ja ergonomisia talikoita lukuun ottamatta kierrätettyä. Sukevan vankilalla teetettiin karsinoihin avattavat luukut ja loimitelineille kätevät suojahyllyt, jotka Kettunen ideoi itse.

Loimien kuivaustelineet on tilattu Saksasta osaksi oman ideoinnin perusteella. Käännettäville putkirungoille ripustaminen sujuu näppärämmin, ja telineet liikkuvat rullilla talliin ja sieltä kuivaushuoneeseen.

Tehokas puhallin ja poistoilma ovat kuivaushuoneessa keskeistä. Tämä hankinta maksoi Kettusen mukaan noin 500 euroa.

Hevosten jalkojen kylmäsuojille saatiin kaksi pakastinkaappia muutamalla kympillä. Rosteriset tiskipöydät on hankittu suurkeittiöistä ja rehulaatikoiksi löytyi samoin rosterisia jauholaatikoilta käytettyinä leipomosta.

Valaistus perustuu muualla paitsi varsinaisessa tallissa läsnäolotunnistimiin. Ulkoalueiden valaistus on hämäräkytkimen ja kelloajastuksen takana.

"Kun talleissa on varastotila aina kortilla, meillä on mahdollisimman paljon yhteistä tavaraa, kuten hevosten hoitoon käytettävät tuotteet ja laitteet", Kettunen sanoo.

Joka karsinapaikkaa kohden on oma varastokaappi. Loimet saa pakattua pienempään tilaan, kun ne varastoidaan tyhjiöpakkaukseen.

Yhteiskäytössä ovat kengitysvälineet, lääkinnälliset aineet esimerkiksi haavojen puhdistukseen sekä satuloiden ja kenkien puhdistustarvikkeet.

Heinättimeen syötetään iltaisin valmiiksi illan ja yön kolme annosta. Päivällä hevoset saavat yhdet heinät tarhaan ja yhdet karsinaan. Kuva: Kimmo Haimi

Heinättimet ovat Kettusen ja Wikströmin mukaan ehdoton ratkaisu. Hevonen hyötyy säännöllisestä ruokinnasta, mikä auttaa välttämään ähkyjä ja muita suoliston vaivoja. Kun kolme viidestä heinäjaosta voidaan automatisoida, säästyy huomattava määrä myöhäistä ilta- ja varhaista aamutyötä.

"Ja ne maksavat itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Sitä paitsi yhden heinättimen hinnalla eli 800 eurolla ei edes maksaisi hevosen vatsahaavan hoitokuluja", Kettunen laskee.

Tarhatöissä tärkeät hankinnat ovat mönkijä ja siihen kiinnitettävä kärry, jonka sivulaita on avattava. Joka tarhan päässä on roskasäiliö, joka siirretään ja kipataan traktorin etuhaarukan avulla suoraan lavalle.

Tallin sisälle saatiin jo juomakuppeihin saattolämmitys, joka pitää veden kovimmilla pakkasillakin sulana. Sama on työn alla myös tarhoihin, mutta tämä talvi mennään nyt mönkijällä kanistereissa tuotavalla vedellä.

Tarhatöissä tärkeät hankinnat ovat mönkijä kärryineen. Avattava sivulaita helpottaa nostamista. Tallimestari Jenny Wikström ja harjoittelija Jasmin Hörhammer jakavat heiniä sekä vettä pakkaskelissä. Kuva: Kimmo Haimi

Fox Stables on yksityistalli, jossa asuu täyshoidossa kilpailevien nuorten ja lasten ratsuja Kettusen perheen omien ratsujen lisäksi. Maneesia voivat lisäksi käyttää vieraat ratsukot.

Maneesiaika on pääkaupunkiseudun tuntumassa kortilla. Kilpatreenejä pidetään vasta ratsastuskoulujen omien ryhmien jälkeen myöhään illalla tai varhain aamulla ennen nuorten koulupäivää.

Kylmän maneesin rakentamiseen irtosi kuin irtosikin investointituki, vaikka tila sijaitsee vain kolme kilometriä Kirkkonummen keskustaajamasta, tukevasti maaseutukaavan alueella.

Yrittäjä arvioi, että tuen saamisessa painoi se, että talli keskittyy nuoriin kilpaileviin urheilijoihin yhteistyössä perheiden kanssa. Myös saavutettavuus julkisilla saattoi painaa, hän tuumii. Linja-autoreitin varrelle on matkaa kilometri.

Vaikka Kettunen itse on taloushallinnon yrittäjä, lomakkeet osoittautuivat yllättävän haastaviksi täyttää. "Samoin itse maksatushakemukseen joutui toden teolla perehtymään, jotta sen saa lähetettyä eteenpäin liitteineen", hän sanoo.

"Tuen saamiseksi vietettiin tosi paljon tunteja Teamsissa Pro Agrian asiantuntijan Karita Alénin kanssa. Minä olisin jo luovuttanut, mutta hän uskoi asiaan", Kati Kettunen kiittää.

Lue myös: "Ihminen on tallilla se järjestelmän joustavin osa. Se jousto ei välttämättä kestä koko työuraa"

Kolumni: Kuka teidän tallilla hoitaa hevoset, jos yrittäjä sairastuu tai uupuu?

• Yksityistalli Kirkkonummella, erikoistunut nuorten kilparatsastajien hevosiin.
• Tallipaikkoja on 17, joista 12 asiakkaiden hevosilla.
• Maneesin rakentamiseen saatiin ely-keskukselta 88 000 euron investointi­tuki.
• Maneesin rakentamisen, tarhojen pohjien ja aitausten uusimisen sekä hirsitallin muutos­töiden budjetti noin 500 000 euroa.
• Työntekijöinä aluksi vakituinen tallimestari ja harjoittelija, estevalmennuksia pitää Christine Procopé.
• Yrittäjä Kati Kettunen pitää työkseen tilitoimistoa Espoossa.