Koronaviruksesta huolimatta vuodessa oli myös valoa.
Ratsastuksessa takana on yllättävän hyvä vuosi, kertoo tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta (SRL).
30 prosenttia SRL:n jäsentalleista ja ratsastuskouluista kertoo koronatilanteen vaikuttaneen liiketoimintaansa positiivisesti. Asia selviää Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen hevosyrittäjille tekemästä kyselystä.
Uudellamaalla jopa puolet vastaajista ilmoitti koronalla olleen positiivista vaikutusta liiketoimintaansa. Pirkanmaalla 36 prosenttia vastaajista kertoo vaikutuksen olleen positiivinen. Suosio on vahvistunut myös esimerkiksi Lounais-Suomessa, Peltonen kuvailee. ”Yksittäisistä alueista mökkipaikkakunnissa näkyy piristystä. Ihmisten lähtö etätöihin on paikallisesti saattanut lisätä kysyntää.”
Suurimman kysyntäpiikin ovat muodostaneet ratsastustaustaiset aikuiset, jotka ovat joko palanneet lajin pariin tai ostaneet lisää tunteja. Monilla talleilla myös alkeiskurssit ovat täynnä.
Vaikeuksilta tallitkaan eivät ole välttyneet. Noin viidenneksellä vastaajista vaikutusta ei ollut lainkaan ja viidenneksellä koronatilanne on heikentänyt taloudellista tilannetta.
Ratsastustuntien kysynnän lisäksi myös hevosten myynti on vilkastunut, Peltonen arvioi. 22 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi lisänneensä hevosten määrää kuluneena vuonna. Toisaalta osa omistajista joutuu luopumaan hevosista heikentyneiden talousnäkymien vuoksi.
”Tällä kolikolla on ehdottomasti kaksi puolta”, Peltonen sanoo.
Vuohimäen Ratsastuskoulussa Savonlinnassa koronaviruksen seurauksia tallin toiminnalle pelättiin.
Huhtikuu oli todella hiljainen, kertoo talliyrittäjä Merja Rautiainen. Oli epäselvää, saataisiinko kesäleirejä lainkaan pidettyä.
Huoli osoittautui turhaksi: kesä oli menestys ja leirit pyörivät poikkeusjärjestelyin. Myös ratsastusseuran jäsenmäärä on kasvanut.
Junioriratsastajien puute on viime vuosina herättänyt Rautiaisessa huolta lajin tulevaisuudesta. Harmaantuisivatko ratsastuskoulut?
”Tämä syksy näytti, että kyllä lapsetkin lajin aloittavat. Nyt näyttää todella hyvältä.”
Parhaillaan Vuohimäessä on meneillään hevosten sukupolvenvaihdos: monen eläköityvän ratsun tilalle etsitään nuorempia. ”Eilen käytiin Pornaisissa ostamassa 120-senttinen poni.”
Heponiityn Ratsastuskoululla Hyvinkäällä asiakasmäärät ovat kasvaneet tänä vuonna selvästi. ”Sellaiset jotka ovat aiemmin käyneet kerran viikossa, ovatkin ottaneet useamman ratsastuskerran viikkoon”, kertoo ratsastuksenopettaja Sanna Jahnukainen.
Kysyntäpiikki on huomattu myös Talman tallilla Sipoossa. Tallin asiakaskunta koostuu enimmäkseen aikuisista.
Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, kiteyttää talliyrittäjä Mari Kosonen. Kyselyitä tulee etenkin aloittelevilta ratsastajilta.
13 hevosen tallin pyöritys ei ole Kososen päätyö, eikä hän siitä sellaista toivokaan. ”Niin kauan tämä fyysisesti hullun raskas ala menee, kun tämä on vain harrastus. Isompaa toiminta saisi olla, jos tästä haluaisi oikean työn.”
Heponiityn Ratsastuskoululla tunneilla käyvä Tanja Viitamäki innostui lajista uudestaan muutama vuosi sitten. ”Olen sellainen entinen aitaan nojailija.” Tytär käy tunneilla säännöllisesti ja on myös mukana tallin talent-ohjelmassa.
Yli 25 vuoden tauon jälkeen monet asiat on pitänyt opetella alusta ja alkutekijöissä ollaan pitkään, hän sanoo. Keskeneräisyyden tunne ei ratsastuksessa lopu, mutta se on osa lajin viehätystä.
Viitamäki on huomannut väkimäärän talleilla tänä vuonna kasvaneen. Varsinkin poniratsastajia näkyy aiempaa enemmän. Viitamäenkin perheessä ratsastetaan hieman aiempaa enemmän etenkin loma-aikoina. ”On todella kiva, että talleilla on välipäivinäkin tunteja.”
25 vuoden tauon aikana ratsastusharrastus on myös kehittynyt: opetuksessa vallitsevat pehmeämmät arvot, vaikka lajiin yhä kurinalaisuus kuuluukin jo turvallisuussyistä.
”Turhaa hötkyilyä ei ole. Ollaan käyty talleilla, missä rutiinit eivät ole yhtä selkeät. Viihdyn paikassa missä tiedän, mitä tuleman pitää.”
Heponiityn tuntihevosilla on käytettävissään pihatto. Ne siis saavat liikkua sisä- ja ulkotilan välillä vapaasti. ”Hevoset ovat hirveän rentoja ja hyväntuulisia. Ne saavat toteuttaa itseään.”
Ratsastus on Viitamäelle ja monelle muulle tunnilla käyvälle aikuiselle viikon nollaushetki. ”Mihinkään muuhun ei pysty keskittymään. Korona-aikaan se on ollut hyvin tärkeää mielen hyvinvoinnin kannalta.”
Lue myös
Toimittaja Kaijaleena Runstenin kommentti: Hevosopisto varottava esimerkki koko alalle, kuinka käy, jos omalaatuisia toimintamalleja ei päivitetä nyky-yhteiskuntaan