Korona lisäsi paperittomien ratsujen ja ponien tuontia – lasku ja vastuu rekisteröinnistä voi langeta ostajalle

Kun menee tekemään hevosesta kauppaa, on tärkeä selvittää, kuka hevosen omistaa, ja pyytää nähtäväksi kaikki hevosen paperit. Kuva: Kari Salonen

Hevosen siru asennetaan jo varsalle. Tunnistaja tarkistaa hevoselta sirun sisältämän UELN-numeron lisäksi myös sen muut yksilölliset tuntomerkit, minkä vuoksi se on suositeltu tuontihevosen rekisteröinnin tapa. Kuva: Timo Filpus

Suomen Hippoksen mukaan maahantuotujen ratsuhevosten ja ponien rekisteröintien määrä kasvoi viime vuonna yhteensä 258 eläimellä vuodesta 2019.

Noususta lähes puolet oli pelkällä tietokantamerkinnällä kirjattuja ratsuja ja poneja, joita ei ole tunnistettu. Tietokantamerkinnät nousivat 28 prosenttia ja niitä tehtiin 573 hevoselle ja ponille.

Tunnistettujen hevosten ja ponien rekisteröinnit nousivat nekin vuodesta 2019 14 prosenttia.

Nousu on huomattavaa, kun muistetaan, että keväällä ja alkukesällä 2020 kuljetukset EU-maiden sisällä olivat käytännössä täysin seisoksissa. Näin ollen hevoskaupan kasvu ajoittui syksyyn.

Tämän vuoden lukuja ei ole vielä laskettu, mutta Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää arvioi, että ainakaan rekisteröinnit eivät ole vähentyneet.

Tämä sopii yhteen uutisten kanssa, että ratsastuksen suosio on kouluissa ja talleilla lisääntynyt korona-aikana.

Useat MT:n haastattelemat henkilöt ovat ostaneet tänä vuonna varsinaissuomalaiselta yrittäjältä ratsuhevosen tai ponin, ja kaupassa on ollut erilaisia ongelmia.

Yrittäjä on tuonut hevosia Virosta. Osa hevosista on kuitenkin ilmeisimmin kulkenut tämän vuoden aikana kauempaa Euroopasta Baltian kautta.

Ruokavirastosta muistutetaan, että EU:n alueella ihmisten lisäksi myös eläimillä on pääsääntöisesti vapaa liikkuvuus. Ylitarkastaja Virva Valle toteaa, että erillistä online-seurantaa hevosten tuonneista ja vienneistä ei tämän vuoksi ole.

"Valvonta ja siirtojen seuranta kuuluu paikallisille viranomaisille heidän resurssiensa puitteissa. Alueilla on näistä paras tieto", Valle sanoo.

Tiedossa on, että monissa kunnissa on kuitenkin pulaa kunnaneläinlääkäreistä.

Tullille on tänä vuonna säädetty toimivalta tarkastaa hevoskuljetuksia sisärajoilla, joten tarkastustoimintaa tapahtuu Vallen mukaan nyt myös, kun kuljetuksia on tulossa Suomen maaperälle.

Hevosten ja muiden eläinten kauppaa käyvien on rekisteröidyttävä EU:n sähköiseen Traces-järjestelmään. Terveystodistuksen antaa lähettäjämaan virkaeläinlääkäri ja siitä näkyvät sekä hevosen lähettäjän että vastaanottajan tiedot kuten pitopaikkarekisterin numero ja osoite.

Todistuksen tulee kulkea Suomessa kolmen vuoden ajan hevosen kanssa, jos se siirtyy eteenpäin uusille omistajille.

Jos hevosta ei ole rekisteröity, se on ostajan tehtävä. Sitä varten rekisteröinnin hoitava Suomen Hippos tarvitsee omistajanvaihdosilmoituksen lisäksi hevospassin ja Traces-todistuksen.

Kun menee tekemään hevosesta kauppaa, ostajan on tärkeä selvittää, kuka hevosen omistaa, jotta kauppa tehdään hänen kanssaan, jalostusjohtaja Minna Mäenpää toteaa.

Jos hevonen ei ole Suomen rekisterissä, myyjältä tarvitaan myös tiedot omistajanvaihdoksista maahantuojalta eteenpäin.

"Vahvasti suositamme, että tuontihevosten osalta rekisteröinti tehdään identiteetin vahvistuksen kautta. Tällöin tunnistaja käy tarkistamassa hevosen sirun mutta myös sen muut tuntomerkit."

Viranomaisen asettamat vaatimukset hevosten osalta täyttää myös pelkkä merkitseminen hevostietokantaan. Tällöin hevosen haltija allekirjoittaa ilmoituksen ja ottaa vastuun tiedoista, jotka hevosesta on.

"Tällöin ollaan luonnollisesti aina epävarmemmalla pohjalla sen suhteen, mikä hevonen on kysymyksessä. Hevosen sirunumeronhan voi esimerkiksi katsoa passista, vaikka ei olisi tarkistettu, onko hevosella se siru."

Hevosten rekisteröinnistä vastaavalla Suomen Hippoksella ei ole oikeutta edellyttää Traces-todistusta rekisteröintiä varten. Hevosen omistajan tulisi se kuitenkin lain mukaan saada itselleen, mikäli tuonnista on alle kolme vuotta.

"Sitä pitää siis kysyä, kun hevosta ostaa. Hevosenpitäjällä on siihen säilytysvelvollisuus", Mäenpää sanoo.

Jos hevosta rekisteröidään ilman Traces-todistusta, Hippos ilmoittaa asiasta Ruokavirastolle ja läänineläinlääkäreille. Tämän jälkeen aluehallintovirasto (Avi) selvittää hevosen omistajan tai haltijan kanssa, onko kyse niin kutsutusta laittomasta tuonnista.

"Avi päättää toimenpiteistä, mutta jos esimerkiksi vaadittavaa terveystodistusta ei ole, eläin asetetaan eristyksiin ja siitä tutkitaan tiettyjä tauteja. Jos tutkimukset ovat negatiiviset, eläin vapautuu eristyksestä", toteaa Virva Valle.

Kustannuksista vastaa hevosen omistaja tai haltija.

Eläin voidaan myös lainsäädännön mukaisesti palauttaa lähtömaahan tai lopettaa, mutta tätä tapahtuu Vallen mukaan hyvin harvoin.

"Omistaja voi itse reklamoida myyjälle ja yrittää saada kustannuksia myyjältä. Ostaja on kuitenkin aina velvollinen itse selvittämään, että tuontieläin täyttää kaikki vaatimukset terveystodistuksineen, ennen kuin hankkii eläimen", hän muistuttaa.

Lue myös:

Vakavia syytöksiä hevoskauppiaan toimintatavoista – poliisi ja eläinsuojelu tutkivat jo, ryhmän puolesta valmisteilla uusi tutkintapyyntö poliisille

• Maahantuojan tulisi hoitaa hevosen rekisteröinti Suomessa, tai vastuu ja kustannukset siitä lankeavat ostajalle.
• Rekisteröintiä varten hevosen tulee olla sirutettu ja siltä tulee löytyä hevospassi sekä Traces-terveystodistus.
• Jos hevonen on tuotu, lähtömaassa pitää vientilupaa hakevan olla rekisteröitynyt EU:n Traces-järjestelmään ja lupatodistuksen allekirjoittaa lähtöpaikan viranomainen.
• Kopiot Traces-todistuksesta ovat myyjällä ja hevosen vastaanottajalla.
• Todistuksen pitää seurata hevosen mukana myös uusille omistajille kolmen vuoden ajan.
• Sähköisestä Traces-järjestelmästä tieto näkyy viranomaisille eli Ruokavirastolle, tullille ja poliisille.
• Lisää tietoja hevosten ja ponien maahantuonnista Ruokavirastolta
• Rekisteröinnin ohjeita Suomen Hippoksen sivulla