Hevoset

Vuoden parhaat: Hevonen on hypersosiaalinen mutustelija, joka tarvitsee paljon liikettä ja selkeän kommunikoinnin, sanoo Andrew McLean

Vuoden 2021 suosituimpiin tutkimusaiheisiin uutisiin kuuluu tämä, jossa kansainvälisesti tunnettu hevosten valmennuspsykologian uranuurtaja kertoo faktoja hevosen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Timo Filpus
Tohtori Andrew McLeanin mukaan hevosen henkisen hyvinvoinnin tyydyttäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin sen fysiologisisten tarpeiden.

Tuhansien vuosien kesyhevoselämän jälkeen hevonen on edelleen aroeläin. Sen fysiologia kyllä yleensä kestää karsinassa ja pienessä tarhassa ilman lajitoveria asumisen. Mutta hevosen mielenterveys kärsii tästä, koska sen aivot on viritetty elämään aivan toisin.

”Hevosen hyvä psyykkinen vointi on muutakin kuin ongelmien poissaoloa. Nykyään hevosen henkistä hyvinvointia ajatellaan valmennuksessa, mutta hevosen elämässä on useita muitakin osa-alueita”, toteaa Andrew McLean.

Australialainen McLean on väitellyt tohtoriksi hevosten valmennuspsykologiasta ja on yksi maailman arvostetuimmista hevosten käyttäytymisen ja oppimisen tutkijoista.

McLean on tehnyt vuosikymmenien uran tutkijana, kirjailijana, luennoitsijana ja ratsastusvalmentajana. Hänen johtotähtenä on saada ihmiset ymmärtämään hevosiaan paremmin, jotta ratsukon suhteesta tulee molemmille turvallinen ja miellyttävä.

Marraskuussa McLean piti livewebinaarin keskusteluineen liki kolmellesadalle askellajiratsastuksen ohjaajalle ja islanninhevosten valmentajalle.

”On tärkeää, että ajattelemme hevosen henkistä hyvinvointia, sitä mitä eläin pohjimmiltaan tarvitsee”, McLean aloittaa webinaarinsa.

Hän alleviivaa, että ihmisten pitää ensitöikseen tunnistaa, että me emme ole hevosia ja että hevosen reaktiot maailmaan ovat erilaisia kuin meidän. Hevosta voi vain yrittää ymmärtää.

McLean määrittelee hevosen psyykkisen hyvinvoinnin olevan sekä psykologista että emotionaalista. Eli hevosellakin tunteet ovat osa hyvinvointia.

”Hevosen perustarpeiden täyttämisen lisäksi sen hyvinvoinnissa on kyse oppimisesta ja sosiaalistamisesta. Hevosen aivot ovat perimän mukaisesti virittyneet tekemään tiettyjä asioita toistuvasti”, avaa McLean lajinomaisen käyttäytymisen taustaa.

”Eristäminen lajitovereista on pahinta, mitä voimme hevoselle tehdä”, McLean toteaa. Hänen mukaansa hevonen on hypersosiaalinen eläin. Niillä on luontainen tarve rapsutella kaveria, toista hevosta.

Tästä McLeanilla on tieteellistä faktaa.

”Hevosen säässä on hermotuksia, jotka ovat suoraan yhteydessä sen sydämen hermotuksiin. Syke laskee kaveria rapsutellessa ja eläin rauhoittuu.”

Hän toteaa olevansa ”melko pakkomielteinen” sen suhteen, että kalterikarsinat ovat hevosen mielestä vankiloita.

Kalterit McLean poistaisi ensimmäisenä karsinatalleista ja antaisi toisilleen ystävällisten hevosten kosketella toisiaan. Hän kertoo tutkimuksesta, jossa annettiin hevosille tällainen mahdollisuus.

”Manchesterin poliisihevosilta otettiin karsinoista kalterit pois, koska haluttiin, että ne saavat toteuttaa luontaisia sosiaalisia tarpeitaan. Siellä kaikki hyvinvoinnin osatekijät paranivat sekä myös hevosten käyttäytyminen. Niistä tuli vähemmän pelokkaita. Jo lajitoverin näkeminen auttaa hevosen hyvinvointia, mutta kosketus on niille se juttu.”

McLeanin muuten lempeä äänensävy tiukkenee hiukan, kun hän kuvaa, mitä lajitovereista eristäminen tekee hevoselle.

”Eristämällä hevosen lajitovereistaan kiellämme sen luontaiset tarpeet ja luomme hirviön. Hevosesta tulee pahimmillaan pelokas, koska se elää maailmassa, jossa sen luontaiset tarpeet eivät tule täytetyiksi.”

Hevosen elintoimintoihin liittyvät fysiologiset tarpeet ja terveydenhuolto tunnetaan ja toteutetaan Andrew McLeanin mukaan nykyään pääsääntöisesti hyvin.

”Nämä asiat − hevosen fyysinen terveys, turvallisuus, suoja, ravitsemus, lisääntymiseen liittyvät asiat sekä puhdas vesi ja puhdas elinympäristö – tulevat nykyään jo ikään kuin annettuina”, hän toteaa.

Mutta siinä ei konkaritutkijan mukaan ole läheskään kaikki, kun mietitään hevosen mielenterveyttä osana sen hyvinvointia.

Hyvinvoinnin kokonaisuuteen kuuluvat myös kommunikaatio ja henkiset virikkeet, pureskeluntarpeen tyydyttyminen, liikunnan tarpeen täyttyminen ja mahdollisuus hevosten väliseen sosiaalisuuteen.

Lajityypillisen kommunikoinnin tarpeet tyydyttyvät McLeanin mukaan parhaiten toisten hevosten kanssa, mutta hän lisää myös ihmisen ja hevosen välisen sujuvan kommunikaation tälle listalle. Hevosen oppimisen perusteita ja sen kouluttamista McLean on vuosikymmenet opettanut ihmisille ympäri maailmaa.

”Henkinen stimulointi on hevoselle tärkeää. Sitä voi olla esimerkiksi hevosen saama hyvä valmennus.”

Luontaisen pureskelutarpeen tyydyttämisen McLean mainitsee toisena hevosen henkiselle hyvinvoinnille tärkeänä asiana.

”Pureskelu on hevoselle oleellinen tarve, eikä siinä ole kyse vain ravitsemuksesta. Hevosella on tarve pureskella noin 13 tuntia vuorokaudesta”, McLean sanoo.

Kotonaan hän pitää hevosten vapaasti saatavilla ylivuotista vähäkalorista heinää. Mahdollisuus pureskeluun vähentää McLeanin mukaan hevosen oraalisia streotypioita kuten imppausta ja puunpurentaa ja tekee niistä turvallisempia ihmisen käsitellä.

Kolmantena henkisen hyvinvoinnin tekijänä hän mainitsee mahdollisuuden vapaaseen liikuskeluun sekä fyysisen harjoittelun ihmisen kanssa.

”Villihevonen liikuskelee rauhallisesti keskimäärin 7–17 kilometriä vuorokaudessa”, McLean kuvaa hevosen vapaaehtoista, luonnonmukaista liikuntaa.

Sosiaaliset tarpeet ovat neljäs hevosen mielenterveyden osa-alue. Lauma sosiaalistaa, kasvattaa ja opettaa käyttäytymään hevosiksi.

”Kun nämä hevosen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueet täyttyvät, hevosen ja ihmisen suhde on mahdollista rakentaa mahdollisimman hyväksi ja turvalliseksi molemmille”, McLean painottaa.

Islanninhevosammattilaisten webinaarissa ja sen jälkeen sosiaalisen median ryhmässä käydyssä sivutaan hevosen pureskeluntarpeen täyttämistä. Hevosten kouluttaja ja ratsastuksenohjaaja Herdís Reynisdóttir kysyy McLeanilta, mitä mieltä hän on automaattisesta heinäruokinnasta hevosen pureskeluntarpeen tyydyttäjänä ja miten lihomiseen taipuvaisilla roduilla 13 tunnin pureskeluntarve voitaisiin tutkijan mielestä tyydyttää.

”Mitä paremmin pystymme täyttämään hevosen sisäänrakennetun pureskeluntarpeen tyydyttymisen, sitä turvallisempia hevosistamme tulee. Pureskelu ei ole jotain, mitä hevonen vain haluaisi, vaan se on sen aivoissa oleva vahva neurologinen viritys, jota ei pysty muuttamaan.”

McLeanin mukaan viimeaikainen tieteellinen hyvinvointitutkimus osoittaa, että pureskeluntarpeen tyydyttämiseen kannattaa pyrkiä.

”Hevosenomistajan on tärkeää tehdä niin paljon kuin pystyy asian hyväksi, tietenkin ruokinnalliset faktat huomioon ottaen. Tässä mielessä automaattiset ruokintajärjestelmät voivat osaltaan tarjota vastauksen pureskeluntarpeen täyttämiseen”, McLean pohtii.

Juttu ilmestyi alunperin 4. joulukuuta 2021.

MT Hevoset
Lue lisää

Vuoden parhaita uusintana: Santtu Raitala kertoo äkillisesti muuttuneesta roolistaan ja asemastaan ohjastajahuipulla - ”Raveissa häviät aina huomattavasti enemmän lähtöjä kuin voitat, ja nöyryys pysyy läsnä”

Heinä toimii hevoselle uudenvuodenaattonakin kuin rauhoittavat – "Ilotulituksen keskellä hevosilla on käytännössä loputon laiduntamismahdollisuus pihatoissaan"

Viikon ratsastaja: Janni Martikaisen olympiahevoshaave on turpakarvan päässä toteutumisesta

HU: Hevosten ja koirien laitonta maahantuontia vuodenvaihteessa yrittäneille langetetaan todennäköisesti rangaistusmaksut

MT Hevoset