Hyvinvoiva hevonen nauttii työnteosta – "Hyvä ratsastaja ei vaadi hevoselta asioita, joihin se ei ole vielä valmis"

Hevosten hyvinvointiasiat puhuttavat juuri nyt. Kuva: Kari Salonen

Hevosen hyvinvointi lähtee siitä, että se saa riittävästi liikuntaa ja voi seurustella lajitoveriensa kanssa. Tästä oltiin yhtä mieltä paneelikeskustelussa Ratsastuksen tulevaisuus -seminaarissa, joka käynnisti samalla Suomen Ratsastajainliiton (SRL) 100-vuotisjuhlavuoden.

Keskustelijat toivat esiin Suomen koulumaajoukkueen hollantilaisen valmentajan Rien van der Schaftin kiteytyksen, että hevonen on luotu käyttömuodosta riippumatta työntekoon ja oikein harjoitettuna se nauttii siitä.

"Kouluratsastus on hevosta varten, hevonen ei ole lajia varten. Saamme onnellisemman ja terveemmän hevosen, kun sitä harjoitetaan", van der Schaft painotti esityksessään.

Kouluratsastuksen liikkeet, kuten muutkin hevosen askelliikkeet ja taipumukset, ovat kehittyneet jo ennen kuin nykyiset kilpailumuodot. Ihminen on siis jalostanut lajeja hevosen mukaan.

"Hyvä valmentaja ja ratsastaja eivät myöskään vaadi hevoselta asioita, joihin se ei ole vielä valmis."

"Hevosen pitää nauttia ja haluta tehdä työtä, minkä vuoksi meillä pyritään pitämään harjoittelu monipuolisena. Hevosta pitää myös kiittää tarpeeksi", totesi kenttäratsastaja ja valmentaja Aki Karhapää, joka pitää vaimonsa kanssa ratsastuskeskusta Lempäälässä.

Hämeenlinnalaisen Aulangon ratsastuskoulun yrittäjä Salla Varenti painotti, että nykymaailmassa on vaarana, että hevosen elämä yritetään muuttaa liiaksi ihmisen kaltaiseksi.

"Hevoset ovat hevosia. Niille ovat tärkeitä vähän eri asiat kuin ihmiselle."

"Ratsastuskoulun hevonen on aika kaukana kilpahevosesta. Ne eivät ole yhtä herkkiä vaan kärsivällisiä ja tyytyväisiä. Hyvä elämä tulee perusasioista: ruuasta, liikunnasta ja kaverien seurasta, jossa se voi olla myös vapaana ulkona."

Kilpahevosten elämää taas seurataan hänen arvionsa mukaan Suomessa todella tarkkaan.

"Valmentaja on myös hevosen hyvinvoinnin tarkastaja. Hän pystyy muistuttamaan ratsastajaa, milloin hevonen on valmis vaativampaan tai milloin olisi syytä ottaa rauhallisemmin."

Suomen eläinsuojelu ry SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli pohti, varotaanko etenkin kilpahevosten loukkaantumisen riskiä niin paljon, että niitä tarhataan vain yksin lauman sijaan.

"Jos katsotaan hevosten mahahaavatilastoja, niin aika korkeat ne ovat kilpahevosilla. Kaikki ei voi olla kunnossa."

"Kun kokonaisuus on kunnossa, hevonen kestää myös kielteisiä kokemuksia. Hevosen arjen ei tarvitse olla niin, ettei mitään kielteistä siis tapahtuisi", itse ratsastusta harrastava Pulli kuitenkin painotti.

Yliopistollisen hevossairaalan johtaja Kati Niinistö on kansainvälisen lajiliiton FEI:n valvoja ratsastuskilpailuissa.

Mahahaavatilastot ovat hänen mukaansa epäselvä mittari, ja sen syyt vaativat lisää tutkimusta.

"Ei tiedetä, mikä on hevosen kannalta optimaalinen tilanne. Mahahaavoja esiintyy myös siitostammoilla ja harrastehevosilla."

Niinistö toi esiin sen, että hevostaitoja ei opita vain verkosta hakemalla.

"Ennen sanottiin, että tarvitaan kolme sukupolvea, että saadaan hevosmies. Ei riitä, että hevosta käyttää vain tunneilla urheiluun. Sen kanssa on vietettävä tunteja ja tunteja."

Lue myös: Liikuntaa tarvitaan enemmän kuin koskaan - "kestävä Suomi pystyy pitämään kaikki matkassa"

• Suomen suurimpiin liikuntajärjestöihin kuuluva Suomen Ratsastajainliitto SRL täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
• Nyt jäsenseuroja on noin 500 ja -talleja 400. Henkilöjäseniä niihin kuuluu lähes 47 000.
• Ratsastusliittojen kahdeksalla alueella järjestetään omat juhlavuoden erikoistapahtumat. Hevosia ja lajia tehdään tutuksi esimerkiksi kauppakeskuksissa ja kouluissa.
• Koululaisia kutsutaan myös tallikäynneille Hippoliksen Hevostellen-hankkeessa.
• SRL tuottaa yhdessä toimittaja Roy Kokkosen kanssa Suplaan kymmenen puolen tunnin podcastia, joissa on mukana tunnettuja hevosihmisiä.
• Olga ja Tuukka Temonen puolestaan tuottavat liiton kanssa kolme videota hevosen ja ihmisen kohtaamisista.
• Sopivasti juhlavuoteen osuu myös Aika jonka sain -elokuva, joka pohjautuu pararatsastaja Jaana Kivimäen tarinaan.
• Ratsastuskouluoppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut ovat liiton 100-vuotisjuhlakisat, jotka käydään Hevosopistolla Ypäjällä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.
• Edeltävällä viikolla Hevosopisto järjestää Pohjoismaiden ja Baltian mestaruudet este-, koulu- ja pararatsastuksessa.
• Ypäjällä ratkotaan kesän mittaan kahdet muutkin yhdistetyt Pohjoismaiden ja Baltian mestaruudet: vikellyksessä viikkoa ennen juhannusta ja kenttäratsastuksessa elokuun kolmannella viikolla.
• Juhlavuosi näkyy luonnollisesti myös vuosittaisessa kansainvälisessä Helsinki Horse Show'ssa 21.–25. lokakuuta.
• Juhlinta huipentuu jäsenistölle suunnatulla erikoisristeilyllä ja juhlagaalaan.