
”Molemmissa unelmat ja haaveet paiskaavat kättä arjen ja realismin kanssa” – näyttelijä Karlo Haapiainen nauttii elämyksistä estradeilla ja hevosten parissa
Karlo Haapiaisen kesä Mikkelissä on täynnä Raulia ja raveja.
Kuuselan Wiltteri on tarjonnut osaomistajalleen hienoja elämyksiä. Kuusivuotias ori on yksi lahjakkaimmista nousevista suomenhevosista. Kuva: Ville ToivonenNäyttelijä Karlo Haapiaisella pitää lauantaina kiirettä sekä töiden että huvien kanssa. Kello kahdelta alkaa Mikkelin Teatterin kesäteatterin Rauli elää -näytelmä, jossa Haapiainen on pääroolissa Rauli Badding Somerjokena. Ja tuskin ovat aplodit ehtineet Naisvuoren kesänäyttämöllä päättyä, kun Haapiainen peruukkiliimoja päälaestaan irroittaen säntää muutaman kilometrin päähän Mikkelin Kalevankankaalle St Michel -raveihin.
Suurin osa lauantairaveista menee Haapiaiselta esityksen takia sivu suun, mutta päivän omaan päälähtöönsä hän kuitenkin ehtii. Haapiaiselle päivän tärkein kisa on ravien viimeinen eli kolmastoista lähtö, jossa juoksee hänen osaomistamansa menestysravuri Kuuselan Wiltteri.
Elokuussa 35 vuotta täyttävä Karlo Haapiainen on kasvanut raviurheilun ystäväksi. Jos Haapiainen olisi hevonen, häntä olisi helppo kutsua hyväsukuiseksi, sillä hänen äitinsä Pirjo Puikkonen-Haapiainen on legendaaristen ravimiesten Raineri ja Pertti Puikkosen sisko. Karlon isä Kari Haapiainen taas on pitkäaikainen ravipäättäjä, joka on toiminut muun muassa Suomen Hippoksen varapuheenjohtajana ja Vermon raviradan puheenjohtajana.
”Ravit ovat olleet koko ajan perheen elämää. Raveissa on käyty ja raveja on katsottu”, Karlo Haapiainen kuvailee.
Ravielämässä tärkeä kiinnekohta on ollut Pertti Puikkosen talli. Enonsa tallilla Karlo Haapiainen on pyörinyt teinivuosistaan lähtien.
”Jonkinlainen oma herääminen raveihin tapahtui ehkä 15-vuotiaana, ja siitä lähtien olen käynyt Peten tallilla, välillä enemmän ja välillä vähemmän, aina kiireiden mukaan.”
Kari Haapiainen jäi viime talvena eläkkeelle HJK:n varatoimitusjohtajan paikalta. Karlo Haapiainen kertoo isänsä tärkeänä kesätyönä olevan Kuuselan Wiltterin ratamestarina toimimisen. Kuva: Ville ToivonenToukokuussa Karlo Haapiainen otti raviharrastuksessaan uuden askeleen ajamalla elämänsä ensimmäiset ravikilpailut. Mikään nopea päähänpisto kilpaa ajaminen ei kuitenkaan ollut, oikeastaan päinvastoin.
Haapiainen suoritti raviajoluvan vuonna 2013. Jos kilpaa ei aja, kortti umpeutuu kymmenessä vuodessa, joten tämän vuoden lopussa ajolupa olisi vanhentunut.
”Varmasti tilaisuuksia olisi ollut aikaisemminkin, mutta nyt se tuntui jotenkin luontevalta, kun oli ehtinyt käydä enemmän tallilla ja ajamassa hiittiä. Oli tosi kivaa ja jonkinlainen nälkä jäi, että olisi kiva ajaa enemmänkin.”
”Vaikka ravihomma on harrastus, ei sitäkään haluaisi vasemmalla kädellä tehdä.”
Oma valmennettava kuulostaa luontevalta seuraavalta askeleelta, ja sellaistakin Karlo Haapiainen myöntää miettineensä – jo jonkin aikaa.
”Olen nyt kolme vuotta miettinyt, että miten sen saisi ajankäytöllisesti yhdistettyä töihin. En ole vielä keksinyt viisastenkiveä, miten ajan saisi riittämään, mutta kyllä se takaraivossa on. Vaikka ravihomma on harrastus, ei sitäkään haluaisi vasemmalla kädellä tehdä.”
Karlo Haapiaisen eno, urallaan yli 3000 voittoa ajanut Pertti Puikkonen on ajanut valtaosan Kuuselan Wiltterin uran kilpailuista. Kuva: Terhi Piispa-HelistenViime aikoina raviurheilu on näyttänyt Karlo Haapiaiselle parhaita puoliaan, kun Kuuselan Wiltteri on kulkenut menestyksestä toiseen. Menestysoriin omistaja on yhdeksänjäseninen Team Wikiliikkujat, johon kuuluvat Karlo Haapiaisen lisäksi muun muassa hänen äitinsä, Pertti Puikkonen ja oriin valmentaja Hanna Rusanen.
”On etuoikeutettu olo, kun saa olla tuollaisessa porukassa omistamassa tuollaista hevosta”, Haapiainen iloitsee.
”Kun on saanut olla paikan päällä, kun oma hevonen voittaa Vermossa tai täällä Mikkelissä, niin onhan se ihan mahtavaa. En tiedä, onko ikinä ollut niin hienoa tunnetta raviurheilussa.”
”Kun on saanut olla paikan päällä, kun oma hevonen voittaa Vermossa tai täällä Mikkelissä, niin onhan se ihan mahtavaa.”
Omistajakimppa elää vahvasti hevosensa mukana, ja kesä Mikkelissä on vain tiivistänyt Haapiaisen yhteyttä Kuuselan Wiltteriin. Hevonen asuu Mikkelin Lempaalassa Haapiaisen vanhassa mummolassa, jonne Pertti Puikkonen on remontoinut itselleen tukikohtaa eläkepäivikseen. Toistaiseksi tallissa kuitenkin asuvat vain Hanna Rusasen valmennettavat.
”Olen käynyt uittelemassa Wikiä Hannan kaverina ja ajanutkin sillä jonkun verran. Hanna on sanonut, että saisin ajaa sillä kilpaakin, mutta eiköhän jätetä se ammattilaisille.”
Rauli elää -näytelmän pääroolissa Karlo Haapiainen pääsee yhdistämään intohimojaan laulamista ja näyttelemistä. Syksyllä edessä on rooli Kouvolan Teatterin Cabaret-näytelmässä. Kuva: Ville ToivonenKarlo Haapiaiseen on voinut viime vuosina törmätä monessa yhteydessä. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa 95 ja Skimbagirls ja esiintynyt televisiosarjoissa kuten Aallonmurtaja, Made in Finland ja Sunnuntailounas. Lisäksi hän keikkailee Karlo Haapiainen & Varaslähtö -kokoonpanolla, jolta on tulossa myös levy ensi vuoden alkupuolella.
Elämänura taiteen parissa ei kuitenkaan ollut Haapiaiselle itsestäänselvyys. Lukion jälkeen hän alkoi opiskella kauppatieteitä Lappeenrannassa.
”Se oli ihan hyvä koulu, mutta ei se kuitenkaan ollut minun kouluni”, Haapiainen kuvailee.
Hän kuitenkin valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi. Lappeenrannan vuosien tärkein anti oli silti palava innostus taiteisiin.
”Olin monenlaisessa mukana, ja päädyin pari kertaa viikossa kokoontuneeseen improvisaatioryhmään. Siitä lumipallo oikeastaan lähti vyörymään. Päädyin ensin kesäteatteriin ja sitten kaupunginteatterin juttuun, ja sen jälkeen suunta alkoi olla selvä.”
Viime vuonna Karlo Haapiainen valmistui taiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta. Tie huippusuosittuun kouluun oli pitkään tukossa, sillä Haapiainen pääsi sisään seitsemännellä hakukerrallaan.
”Jokainen havittelee huippuhevosta, mutta ei se välttämättä ikinä osu kohdalle, vaikka tekisi kuinka paljon töitä. Myös se kuuluu tämän pelin henkeen.”
”Ehkä Teatterikorkeakouluun hakemisessa on vähän samaa kuin raviurheilussa. Molemmissa unelmat ja haaveet paiskaavat kättä arjen ja realismin kanssa”, Haapiainen pohtii.
”Minun tarinani on, että pääsin sisään seitsemännellä kerralla, mutta hirveästi on niitä tarinoita, joissa ei ole päästy, vaikka on haettu lukemattomia kertoja. Sama se on raviurheilussakin, eli jokainen havittelee huippuhevosta, mutta ei se välttämättä ikinä osu kohdalle, vaikka tekisi kuinka paljon töitä. Myös se kuuluu tämän pelin henkeen.”
Valtakunnallisissa tuotannoissa Haapiainen on toistaiseksi ollut sivurooleissa, mutta nälkä ja haasteet kasvavat tehtävien myötä. Vaikka julkisuus tai tähteys eivät sinänsä ole tavoitteita, Haapiainen kuitenkin myöntää, että toiveissa on uran näyttelijänä ja laulajana etenevän niin, että hän tulee tutuksi yhä useammille.
”Ei sitä voi kieltää. Eikö kaikki ravikuskitkin mielellään ajaisi Evartilla ja Run For Royaltylla.”
- Osaston luetuimmat







