
"Raviurheilu kuuluu jokaiseen päivään"
Henri Bollström on noussut ohjastajien eturiviin kovalla työllä.
Pauli Raivion valmennettavat ovat tuoneet Henri Bollströmin suurimmat voitot. Kuvan Ellin Sisu ja Kriteriumin sekä Suur-Hollolan voittanut Tähen Toivomus kuuluvat maan lupaavimpiin nuoriin suomenhevosiin. Kuva: Satu PitkänenHenri Bollströmin isällä ja ukilla on aina ollut hevosia. Pikkupoikana hän kävi tallilla, mutta ei ollut kovin innostunut hevosista.
"Kun pääsin sitten ensimmäisiä kertoja ajamaan niillä, niin se homma alkoi kiinnostaa heti", 33-vuotias Bollström muistelee hevosmiesuransa alkumetrejä.
Sama kiinnostus on säilynyt pian kolmen vuosikymmenen ajan. Peruskoulun jälkeen 2000-luvun alussa hän lähti Kiteelle ammattikouluun opiskelemaan hevosenhoitajaksi.
"Menin kesäksi Roihan Pekalle Parikkalaan ja jäin kolmeksi vuodeksi. Koulusta en koskaan valmistunut."
Roihalta mukaan tarttui paljon hyvää oppia. Seuraava työnantaja oli juvalainen Seppo Suuronen. Hänen valmennettavillaan Bollström sai ajaa paljon kilpaa, pärjäsi hyvin ja alkoi saada ajettavia muiltakin.
Vuonna 2009 oli vuorossa muutto Jyväskylään ja siirtyminen kokonaan lainaohjastajaksi.
"Nykyinen rouva asui Jyväskylässä ja tuntui, ettei oikein ehditä näkemään milloinkaan. Otin etukäteen selvää, että kengitettäviä riittäisi lähiseudulla ja aika hyvin tuli heti ohjastettaviakin."
Nykyisin Bollström ajaa noin 850 ravilähtöä vuodessa. Voittoja kertyy sadan kahta puolta. Kesäaikaan ravipäiviä tulee joka viikko 5–6, talvella 4–5. Kilometrejä auton ratissa kertyy 80 000–90 000 vuosittain. Kengittäminen on vähentynyt paljon.
"Ajan kilpaa ympäri Suomea. Eniten Jyväskylässä, Mikkelissä, Seinäjoella, Kuopiossa ja ylipäätään itäisessä Suomessa. Etelän radoilla minulla ei ole ihan niin paljon ajokkeja."
Keski-Suomessa ei ole yhtä isoja ammattitalleja kuin etelämpänä. Bollströmin ajokit ovatkin yleensä vähän pienemmällä hevosmäärällä operoivien ammattilaisten tai harrastajien hevosia.
" Pauli Raiviolla on pieni talli, mutta tosi hyviä hevosia. Niitä olen edelleen kengittänytkin. Dimitri Hedmanin hevosia ajan myös usein."
Ulkomaille lähteminen houkutteli joskus paljonkin, mutta ei ole ajankohtaista.
"Minulla on nyt hyvin ajettavia täällä, ja niiden saaminen on ollut tosi kovan työn takana. Joskus voisi käydä pienen turneen vaikka Ruotsissa, sillä kaikki oppi on hyvästä."
Vapaa-aika kuluu kuntosalin lisäksi ravien lähtölistojen ja videokirjaston parissa.
"Raviurheilu kuuluu jokaiseen päivään."
Ne muutamat minuutit
Lainaohjastajalla on usein aikaa tutustua uuteen hevoseen vain lämmitysajon ja lähdönesittelyn jälkeisen muutaman minuutin ajan.
"Pyrin ajamaan lämmityksessä sen verran reippaasti, että saan selville hevosen rajat laukan suhteen. Varsinkin suomenhevosilla päästään viimeistään pruuvissa ihan kunnolla. Silti laukka tahtoo joskus yllättää startissa", Henri Bollström naurahtaa.
Valmentaja evästää ohjastajaa luonnollisesti parhaan kykynsä mukaan jo etukäteen. Lähdön jälkeen on kuskin vuoro kertoa näkemyksensä valmentajalle.
"Usein lähdön jälkeen on vaan tosi kiire antaa hevonen pois ja ottaa seuraava vastaan. Tavallisesti soitellaan valmentajien kanssa kotimatkalla tai seuraavana päivänä tarkemmin."
Vahvuuksikseen Bollström laskee rauhallisuuden ja lähdön muidenkin hevosten tuntemisen.
"Minua ei haittaa, jos hevonen painaa ohjille, mutta potkureilla en enää halua ajaa, eikä niillä pitäisi kenenkään muunkaan ajaa. Niiden kanssa on aina iso onnettomuusriski."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


