Ihmiset & kulttuuri

Maanviljelijä ja karjankasvattaja Asko Männistön mukaan lihan maku tulee suoraan luonnosta — "Liha on kuin viinit ja samppanjat. Maku riippuu siitä, missä päin ja millaisella ravinnolla eläin on kasvanut"

Torpparin lihan isäntä Asko Männistö on ehtinyt kokea monenlaisia ammatteja elämänsä varrella.
Rami Marjamäki
Lempääläläinen Asko Männistö on päätynyt monen mutkan kautta luomu- ja karjatilalliseksi, vaikka ajatus siitä onkin kytenyt hieman koko ajan.

Sade on saapunut pitkän kuivan kauden jälkeen myös Pirkanmaalle, Punkalaitumelle. Vesipisarat tippuvat maahan tiheällä tahdilla ja nautojen aitauksessa korkea heinä kastelee housunlahkeet.

Asko Männistön polku luomu- ja karjatilan isännäksi on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Hän on tehnyt töitä laidasta laitaan ja saanut matkansa varrella kokemusta monelta alalta.

Vaikka hän on syntynyt ja asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Punkalaitumella, kilpaurheilu vei nuoren miehen kiertämään maailmaa.

"Pikkupoikana maanviljely ja tilanpito tulivat tutuksi, koska olin isäni mukana tilan töissä. Lähdin kuitenkin 1980- ja 1990-luvun taitteessa maailmalle, kun ampumahiihto ja ammunta veivät mukanaan. Olin silloin mukana myös Suomen ammuntamaajoukkueessa ja harjoitusjaksot olivat pitkiä."

1990-luvun alussa Männistö kouluttautui lihanleikkaajaksi ja teurastajaksi. Lisäksi hän nuorena aikuisena opiskeli ajoneuvoasentajaksi.

"Nuorena pystyi vääntämään useita hommia samaan aikaan. Käänsin vain päässäni kanavan, että nyt tehdään seuraavaa asiaa, ja työt sujuivat sen enempää ajattelematta. Sellainen ei enää nykyään onnistuisi, vaan jokin työ kärsisi väkisin", naurahtaa Männistö.

Männistö lähti vuonna 1995 poliisikouluun ja työskentelikin vuoteen 2006 asti poliisin tehtävissä. "Työurallani näin kaikenlaisia tapauksia, ja sen jälkeen olen aina sanonut, että tehkää mitä vaan, kunhan se ei ole vahingollista muille. Pitää myös muistaa, että jos satuttaa itseään, se yleensä satuttaa jotain lähipiirissäkin."

Poliisivuosina hän jo pyöritti Punkalaitumen tilaa aluksi Lappeenrannasta käsin.

"Poliisiurani loppuvaiheissa toimin päivätyökseni poliisina, pyöritin ruokaravintolaa Lappeenrannassa ja pidin maatilaa Punkalaitumella."

Muutettuaan Lempäälään Männistö oli kone- ja rengasliikeyrittäjänä sekä kehitti tilansa toimintaa.

Vaihteleva ja monipuolinen ura kumpuaa Männistön mukaan mielenkiinnosta uusia asioita kohtaan.

"Haen jatkuvasti uusia haasteita, enkä voi tehdä mitään samaa, mitä muut tekevät, vaan yritän löytää asioihin aina uuden kulman."

Tällä hetkellä Männistön tila on sekatila, jossa hän viljelee viljaa ja heinää. Lisäksi hänellä on karjaa ja lampaita. Laitumilla kuuluukin eläinten äännähtelyä, kun ne huomaavat tilan isännän saapuvat laitumen reunalle.

"Ostin tilan vanhemmilta vuonna 2001, kun ajattelin, että sääli heittää toimiva maatila romukoppaan. Maatilayrittäjyys ei silloin ollut houkutteleva vaihtoehto, koska tiesin, ettei maatilan tuotteista saa juuri mitään, vaan tulot nojautuisivat vahvasti maataloustukiin."

Rami Marjamäki
Männistön tilalla on pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmää sekä muutama kyyttö.

Männistö ajatteli heti, että jos hän lähtee maanviljelijäksi, tilalla pitäisi olla jotakin muutakin kuin viljan viljelyä.

Pitkän pohdinnan tuloksena Männistö otti tilalle karjaa vuonna 2012 ja alkoi ajatella suurempiakin liha-alan investointeja kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 2014 Männistö ryhtyi lopulta kokopäiväiseksi maanviljelijäksi.

"Kiinnostuin liha-alasta, ja monta vuotta mietin, miten pystyisi hyödyntämään olemassa olevaa tilaa uuden kehittämiseen. Rupesin ottamaan selvää, miten asiat maailmalla menevät. Löysin japanilaisen kobe-härän ja sen tarinan, ja ajattelin, että miksei Suomessa samantyyppinen tarina olisi mahdollinen."

Männistön tilalla on pääasiassa pohjoissuomenkarjaa, eli lapinlehmiä. Tilalla on myös muutama kyyttö, eli itäsuomenkarjaa. Myös lampaita juoksee laitumella aivan tilan pihapiirissä.

Lisäksi tilalla on ollut lihanleikkaustoimintaa jo muutaman vuoden ajan, mutta viime vuonna toimintaa laajennettiin myös eläinten teurastamiseen.

Vaikka Männistö haluaa aina keksiä uutta ja tehdä asioita eri tavalla kuin muut, lihapuolella hän luottaa lähtökohtaisesti vanhaan totuttuun tapaan.

"Minä lähden lihan tuotannossa siitä, miten on joskus aiemmin tehty. En yritä keksiä uusia tapoja, vaan tuoda uudelleen esille niitä vanhoja jo unohtuneita tapoja."

Männistö on aktiivinen liha-alan toimija. Hän haluaa muuttaa alan normeja ja tuoda mukaan uutta ajatusmaailmaa lihasta ja varsinkin sen arvosta.

"Olemme tottuneet nykyään kaikessa siihen, että muutamme ajattelumme jokaisen asian kohdalla rahaksi. Jopa ekologinen ajattelu unohtuu useimmiten, kun jokin tuote on halpaa. On täysin väärin, että ruuantuotantoa halvennetaan koko ajan. Länsimaissa politiikka on ajanut jo pitkään ajattelua, että ruuan hintaa laskemalla saadaan pidettyä kansa tyytyväisenä."

Lempääläläisen Asko Männistön tilalla on suomenkarjaa laiduntamassa Punkalaitumella.

Maataloustuet nousevat esiin myös keskustelussa. Männistö nostaakin esille omia näkemyksiään maatalouspolitiikasta.

"Maataloustukipolitiikassa pitäisi kansallisesti tehdä sellaisia muutoksia, että tuet enemmänkin kannustaisivat erikoistuotantoon kuin olisivat niiden jarruna. Voin ihan suoraan sanoa, että saisin enemmän maataloustukea, jos lähtisin mukaan isoon kelkkaan valtavirran mukaan. Esimerkkinä lammaspuolella karitsapalkkio haittaa lampaan lihan tasaista saatavuutta ympäri vuoden."

Ruuan arvostusta pitäisi Männistön mukaan saada nostettua uudelle tasolle.

"Nälän saamme kyllä tyydytettyä millä ruualla vain, mutta sillä tavalla emme saa ruuan arvoa nousemaan."

Suomalaisen ruuan brändäys on Männistön mukaan ollut haastavaa jo pidemmän aikaa.

"Suomi on tutkimuksissa ollut jo muutamaan kertaan maailman onnellisin maa. Lisäksi meillä on puhdas ilma, mutta miksi emme ole osanneet brändätä tätä asiaa oikein? Siis, että totta kai maailman onnellisimmat ihmiset tuottavat maailman puhtaimmassa ilmassa maailman puhtaimpia makuja?"

Lihan maun tärkeyttä Männistö korostaa erityisesti ja tuo esille sen, mistä maku oikeastaan lihaan tuleekaan.

Eläimen ravinto tulee läpi lihan maussa, ja lihan maku tulee luonnosta. Männistö yrittää pitää pellot monipuolisina, jotta niissä ei ole vain pelkkää heinää, vaan että sieltä löytyy muutakin syötävää eläimille.

"Liha on kuin viinit ja samppanjat. Maku riippuu siitä, missä päin ja millaisella ravinnolla eläin on kasvanut."

Männistön mukaan on myös tärkeää, että eläin saa laiduntaa vähintään kolme laidunkautta ennen kuin se menee teurastettavaksi.

"Kun eläin on saanut rauhassa kasvaa pidempään, sen lihassyyt ovat tiukkoja. Itse en juuri pidä eläinten teurastuksesta liian nuorena, sillä siinä viedään eläimeltä henki, ennen kuin se on alkanutkaan."

Rami Marjamäki
Asko Männistön tilalla on myös lihaleikkaamo ja teurastamo, joka aloitti toimintansa vuonna uudelleen vuonna 2019.
Lue lisää

Näin upea Mäenpään työväentalo ehostui 112 vuoden takaiseen asuun

Poika joutui olemaan neljää päivää pois yläkoulusta odottaessaan koronatestin tulosta – "Suomi pysähtyy, jos kaikki työntekijät ja opiskelijat jäävät kotiin pienen tukkoisuuden vuoksi"

Entä jos kutsuisin asuntoa kodiksi?

"Pienten kuntien johtajia ei arvosteta tarpeeksi" — Lauri Inna toimi kahdeksan vuoden aikana kolmessa kunnassa johtajana