Panimoliiton uusi toimitusjohtaja ajaa peuroja ja viihtyy baareissa: "Olen aina ollut pubi-ihminen" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Panimoliiton uusi toimitusjohtaja ajaa peuroja ja viihtyy baareissa: "Olen aina ollut pubi-ihminen"

Panimoliiton johdossa aloittanut Tuula Loikkanen lobbaa arkena Helsingissä ja asuu maatilalla Hämeenlinnan Iittalassa.
Jarno Mela
"Ihan hyvin alkoholin valmisteveron korotusta voitaisiin siirtää ensi vuoteen. Niin tehtiin myös vuosi sitten, kun haluttiin arvioida Viron tuonnin merkitystä Viron laskettua alkoholiverotustaan", Panimoliiton toimitusjohtajana aloittanut Tuula Loikkanen perustelee koronan koetteleman horeca-sektorin puolesta.

Milloin olisi paras hetki nostaa alkoholiveroa?

"Ei oikeastaan koskaan. Olutverossakin olemme veron osalta EU:ssa ykkösiä!"

Tuula Loikkanen, 50, aloitti Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajana syyskuun alusta. Lobbaus Kaupan liiton edunvalvontajohtajan tehtävästä vaihtui panimoliiton ja suurpanimoiden edunvalvontaan.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus on pullovesiä myöten saanut tuta verotuksesta kautta aikojen. Maanantaina alkaneessa hallituksen budjettiriihessä valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen pohjalla on alkoholiveron keskimäärin viiden prosentin veronkorotusehdotus.

"Siitä tuli juuri lausuntopyyntö. Juomakategorioittainkin on mietitty veronkorotuksia", Loikkanen tuskaili uudessa roolissaan alkoholijuomien valmisteveron korotusta. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä 50 miljoonan euron verotuoton lisäystä alkoholiveroon.

Panimoliitto vähintäänkin siirtäisi vuodella alkoholiveron korotusta.

"Hetki tehdä veronkorotuksia on huonoin mahdollinen, jos miettii, kuinka ravintolat ovat kevään aikana kärsineet. Alkoholin valmisteveron nosto ei ainakaan hyvää tiedä ravintoloillemme."

Hotelli-, ravintola- ja majoitussektori on kärsinyt koronapandemian välttämistoimista liiketoiminnan pakkosulkemisineen ja asiakaskadon vuoksi.

"Korotus on toki mainittuna hallitusohjelmassa, ja ymmärrämme valtion kassan olevan tyhjä. Järkevämpää olisi siirtää veronkorotus ensi vuoden puolelle."

Niin ikään alkoholin valmisteverokertymän ministeriö arvioi kasvavan tänä vuonna 48 miljoonalla eurolla, koska Viron-tuonti on vähentynyt roimasti.

"On tärkeää ylläpitää työllisyyttä. Hotelli- ja ravitsemusalalla on yhä paljon lomautettuina."

Panimoala työllistää suoraan 2 100 ja välillisesti koko horeca-, logistiikka- ja kauppa mukaan laskien noin 25 000 henkilöä.

Kaupan liiton entiselle edunvalvojalle siirtyminen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden johtoon on suhteellisen lyhyt. Panimotuotteet ovat suuri elintarvikeryhmä kaupan hyllyillä. Alkoholituotteet ovat euromääräisesti Suomen suurin vientielintarvikeryhmä tullin vientitilastoissa.

Lobbari-Loikkaselle alkoholimyyntiä valvova Valvirakin on tuttu viranomaiskumppani aiemmasta työtehtävästä.

Tuula Loikkanen seuraa tehtävässä Riikka Pakarista, jonka valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kutsui rahaministeriöön EU-asioiden erityisavustajaksi.

Piirit ovat pienet. Kun Loikkanen työskenteli Etelä-Suomen maakuntien aluetoimistossa edunvalvojana Brysseleissä vuoteen 2013, hän lobbasi silloin myös Euroopan parlamentin jäsenenä toiminutta Riikka Pakarista (kesk.). Ura jatkui kotimaassa Muotikaupan liittoon ja Kaupan liittoon.

Korona on koetellut ravitsemusalaa. Terassielämälle tämä vuosi on tuonut uutta ilmettä, kun Helsingin Senaatintorille avautui kesällä torin laajuinen viihtyisä terassi palveluineen ja ravintoloineen. Turussa Tuomiokirkontori sai vastaavasti elämää laajana terassialueena pöytäryhmineen ja ravintolakojuineen.

Hanat sulkeutuivat Senaatintorilla syksyn koittaessa. Loikkanenkin ennätti käydä Senaatintorin terassilla:

"Olen aina ollut enemmän pubi-ihminen. Tykkään istua ravintoloissa ja baareissa – jutella ihmisten kanssa, parantaa lasin ääressä maailmaa. Yökerhon ja baarin välillä valitsen baarin."

Viisikymppisiään Tuula Loikkanen kertoo ehtineensä juhlia jo ennen rajoituksia, viime vuonna.

Koronakriisi vaikuttaa ihmisten sosiaaliseen elämään monella tavalla. Yksilötasolla ja yrityksiin.

Terasseilla ja ravintoloissa on turvavälit. Ja rapujuhlissakin maltti on valttia. Juhlat ovat siirtyneet, ja monet siirtyvät edelleen eteenpäin nyt syksyllä.

"Nyt tulossa on pikkujoulukausi. Uskaltavatko yritykset pitää pikkujouluja (tartuntojen pelossa). Se vaikuttaa ravintola-alaan ja horeca-sektoriin."

Panimotuotteilla on oma roolinsa niin juhlissa kuin tapahtumissa. Varmuutta siitä, milloin palataan normaaliin aikaan, ei ole kellään.

Britanniassa ja Belgiassa opiskellut ja työskennellyt Loikkanen kehuu Suomen olut- ja kahvilakulttuurinkin kehittyneen eurooppalaiseen suuntaan.

Loikkanen asui 17 vuotta Belgiassa ennen muuttoaan Suomeen. Työviikot kuluvat Helsingissä, kirjoilla Loikkanen on Hämeenlinnan Iittalassa, jossa kotitilaa viljelee uusperheessä aviomies. Alkutuottajan näkökulma ja oluen raaka-aineen, ohran, tuottaminen pellolta teollisuudelle ovat tuttuja.

Iittalaan liittyy myös uusi harrastus – metsästys. Metsästyskortti oli vielä suorittamatta, kun Loikkanen valittiin vast' íkään metsästysseuransa Jakkurin Erän puheenjohtajaksi.

"Olen ollut ajomiehenä, ja kyllä se metsästyskorttikin on hankittava", Loikkanen lupaa.

Iittalalaisella eräseuralla on tälle metsästyskaudelle sadan peuran ja kuuden hirven kaatoluvat.

EU ja Bryssel vaikuttavat myös panimoteollisuuteen – kilpailuun, elintarviketurvallisuuteen ja esimerkiksi pakkauksiin. Alan etua EU-tasolla valvoo eurooppalaisen panimotoimialan etujärjestö The Brewers of Europe. Suomen Panimoliiton puheenjohtaja, Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho valittiin viime viikolla järjestön puheenjohtajaksi.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäseninä ovat Suomessa toimivat suurpanimot. Yhteistyötä liitto harjoittaa niin päivittäistavarakaupan, elintarviketeollisuuden, Pienpanimoliiton ja esimerkiksi Palpan, Suomen Palautuspakkauksenkin kanssa.

Loikkanen kehuu panimoiden innovatiivisuutta. Vahvemmat, tilavuusprosentiltaan enintään 5,5 prosentin vahvuiset oluet, lonkerot ja siiderit pääsivät päivittäistavarakaupan myyntiin vuoden 2018 alusta. Makutottumukset pysyvät, ja 4,7 prosenttinen olut on pitänyt pintansa. Ginipohjaisen lonkeron myynti on kasvanut, samoin kuten alkoholittoman oluen myyntikin. Suomalaisten juomakulttuuriin vaikuttaa terveystrendi.

"Helteisenä kesäpäivänä juon vehnäoluen. Juuston kanssa maistuu tumma olut ja treenin jälkeen alkoholiton", oluen suhteen kaikkiruokaiseksi tunnustautuva Loikkanen kertoo.

Treenin? Sporttisen oloinen Tuula Loikkanen kertoo harrastavansa yleisurheilua aikuisurheilijoiden ryhmässä. Seura on Esbo IF.

Omat ennätykset pika-aidoissa ja pituushypyssä jäävät kuitenkin kertomatta:

"Nuoruusvuosilta, ei muistella niitä."

  • Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja 1.9.alkaen.
  • Koulutus: HTM, LL.M, M.Sc, laki- ja hallintotieteiden tutkinnot Tampereen, Nottinghamin ja Leuvenin yliopistoista.
  • Aiempi työ: Kaupan liiton edunvalvontajohtaja.
  • Uusperheeseen kuuluvat mies ja neljä aikuista lasta.
  • Asuu kotitilalla Hämeenlinnan Iittalassa ja arjet Helsingissä.
  • Seurat: Esbo IF (yleisurheilu), Jakkurin Erä (metsästys).
  • Olutmaku: monipuolinen, olut kylmänä.

"Yökerhon ja baarin välillä valitsen baarin."

Lue lisää

Video: Jussi Mikkolan soololevy sai alkunsa isän äkillisestä kuolemasta – "Se oli sokki, sillä samana päivänä olin vielä korjannut hänen kanssaan traktoria"

Olvin toimitusjohtaja nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena Euroopan Panimoliiton johtoon

Koronakevät iski siiderimyyntiin – Panimoliitto vastustaa alkoholiveron korotusta

Olvi palautti tulosnäkymän vahvana myös koko vuodelle – liikevoitto ja myynti litroissa kasvoivat huhti–kesäkuussa