Ihmiset & kulttuuri

Kirjailija Laura Gustafssonin mielestä maahanmuuttajien ääni ei kuulu tarpeeksi kulttuurin kentällä – "Meidän pitäisi pohtia, ovatko kaikki kirjallisuuden hahmot valkoisia"

Gustafsson on tehnyt dialogin Väinö Linnan kanssa tuoreeseen esseekokoelmaan. Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta joulukuussa.
Emmi Korhonen
Laura Gustafssonin mukaan Väinö Linna on vasemmistokirjailija, joka antaa toisenlaisen valotuksen Suomen historiaan.

Kirjailija Laura Gustafsson tutustui Väinö Linnan teoksiin ensimmäistä kertaa lukioaikana. Hän samaistui Linnan tekstien yhteiskunnalliseen näkökulmaan, poliittisuuteen ja altavastaajan puolella olemiseen.

WSOY julkaisi elokuussa 26 tieteen ja taiteen ammattilaisen esseekokoelman Väinö Linna – Tunnettu ja tuntematon. Yksi kirjoittajista on Laura Gustafsson.

Omaperäinen helsinkiläinen kirjailija tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana, feministinä ja eläinoikeuksien puolestapuhujana. Gustafssonilla on juuri ilmestynyt uusi romaani Rehab (Into Kustannus).

"Koen suurta vastuuta siitä, mitä kirjoitan, koska kirjan julkaisemiseen tarvitaan luonnonvaroja ja energiaa. Kirja vaatii myös lukijoiden aikaa. Jos kaapin päällä olevia suurmiehiä halutaan tarkastella, niin mieluummin Väinö Linna kuin Mannerheim."

Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa lukiessaan Gustafsson huomasi, miten värittynyt kuva Linnasta julkisuudessa vallitsee. Oman aikansa radikaalista oli tehty isänmaan symboli.

Gustafssonin mukaan isänmaallisuus liitetään usein oikeistopolitiikkaan ja konservatiivisiin arvoihin.

"Linna on vasemmistokirjailija, joka antaa toisenlaisen valotuksen Suomen historiaan. Äitini isänisä taisteli vuonna 1918 punaisten riveissä, ja sympatiani ovat ehdottomasti sillä puolella."

Yle on esittänyt vuodesta 2000 lähtien jokaisena itsenäisyyspäivänä Edvin Laineen Tuntematon sotilas -elokuvan. Gustafssonista on ahdistavaa katsoa sodan kaltaista verilöylyä valkokankaalta.

"Pasifistinen Tuntematon sotilas vääristyy elokuvakäytössä kauhealla tavalla. Ihmisillä on hirveä hinku sankareihin. He miettivät vain, että Rokka on aikamoinen ukko, kun se ampua pätkäyttää venäläisiä ihmisiä."

Väinö Linnan aikakaudella kirjallisuuden kenttä oli varsin miehinen. Gustafssonin mielestä Linnan naishahmot eivät ole kovin mielenkiintoisia. Naiset lähinnä tukevat kirjoissa miehiä.

"Onneksi kirjallisuuden naiskuvassa on nykyään enemmän varianssia. Seuraava askel on moninaisuuden löytäminen. Meidän pitäisi pohtia, ovatko kaikki kirjallisuuden hahmot valkoisia."

Suomessa asuu esimerkiksi maahanmuuttajia, saamelaisia ja romaneita, joiden ääni ei Gustafssonin mukaan kuulu tarpeeksi kirjallisuuden, taiteen ja kulttuurin kentällä.

"Maahanmuuttajilta odotetaan herkästi, että he kirjoittaisivat vain, millaista on olla maahanmuuttaja. Tuskin se aihe heitä loputtomasti kiinnostaa. Maahanmuuttajat kirjoittaisivat varmaan mielellään muustakin kuin omasta identiteetistään."

Gustafssonin mielestä Linnalla voisi olla annettavaa myös nykypäivän kulttuurikeskusteluun. Taide voi olla sekä poliittista ja yhteiskunnallista että taiten tehtyä ja nautinnollista vastaanottaa.

"Linna oli törkeän hyvä kirjoittaja."

Lue aiheesta lisää: Kansalliskirjailija Väinö Linna kiinnostaa jopa nuorten internet-meemeissä

Historiaa naudan silmin: kärpäsiä, ihmisiä ja itsepalvelua

Kirja-arvio: Toinen Tuntematon paljastaa, kuinka Petroskoihin jäävälle Veeruskalle käy

Lue lisää

Kirjamessut peruutettiin ja siirrettiin verkkoon – Löytävätkö lukijat tämän vuoden uutuuskirjojen ääreen?

Kirja-alan hinnoittelussa alkutuottaja on heikoilla: kirjailija saa myydystä kovakantisesta kirjasta kolme euroa, äänikirjasta vain hiluja

Kansalliskirjailija Väinö Linna kiinnostaa jopa nuorten internet-meemeissä

Kari Hotakainen kyllästyi maalaisten pilkkaamiseen Helsingin Sanomissa – uusin romaani on hervoton kauhutarina yhteen kaupunkiin ahdetusta Suomesta