Ihmiset & kulttuuri

Korona-ajan etätyö toi hyviä asioita – päivärytmistä huolehtiminen auttaa jaksamaan valon vähetessä

TTL jatkaa tutkimusta siitä, kuinka korona-ajan lisääntynyt etätyö vaikuttaa. Vastausten perusteella siinä on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hyvää mutta pitkittyessään myös riskinsä.
Jukka Pasonen
Etätyön jousto kannattaa käyttää hyväksi esimeriksi ulkoilemalla päivänvalossa. ”Jos päivärytmin pystyy pitämään säännöllisenä, myös unen laatu paranee ja samalla kertyy muita hyötyjä liikkumiseen ja syömiseen”. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo.

Etätyön lisääntyminen korona-aikana on laittanut monet suomalaiset ja työyhteisöt uuteen tilanteeseen. Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimus osoittaa, että työn myönteistä imua on koettu enemmän ja työväsymystä vähemmän. Toisaalta kotona työskenneltäessä tylsistyttiin useammin kuin työpaikalla toisten seurassa.

Ne, joilla lapset asuvat kotona, kokivat tätä vähemmän kuin muut. Etätyöhön siirtyneistä neljännes koki esimiehen ja kolmannes työtovereiden tarjoaman tuen heikentyneen korona-aikana, mikä oli useammin kuin niillä, jotka jatkoivat korona-aikaan normaalisti työpaikalla.

”Aika perheen kanssa oli perheellisille etätyössä siten ehkä jopa voimavara, vaikka ennalta pelättiin heidän nimenomaan kuormittuvan enemmän. Toisaalta kolmannes perheellisistä etätyöntekijöistä koki työn häirinneen henkilökohtaista tai perhe-elämää toistuvasti, kun rajaa oli vaikeampi vetää”, arvioi erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Uuden oppiminen ja itsenäisyys olivat etätyön myönteisiä puolia, heikentynyt työyhteisön tuki taas merkittävin riski.

”Vaikka etätöihin siirtyneillä krooninen työväsymys väheni, sitä ei näkynyt heillä, jotka kokivat esimiehen tai työtovereiden tuen heikentyneen”, Kaltiainen lisää.

Tylsyyden kokemiseen saattaa vaikuttaa myös se, että etätyössä työn kuva kapenee. Työstä karsiutuu pois tehtäviä, jotka yhtä aikaa kuormittavat ja innostavat kuten itselle hyvin haastavat tehtävät.

Oli työyhteisö pieni tai suuri, hyvinvointia kannattelevat reilu ja ihmisten näköinen johtaminen, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja yhteisöllisyyden kokemukset.

TTL:n tutkimuksessa etätyöhön siirtyneille ei kysytty työmatkojen poisjäännistä.

”Jos ei tapahdu maiseman vaihdosta päivittäin tai edes useamman kerran viikossa, se voisi osaltaan selittää työssä tylsistymistä. Toisaalta kuormituksen vähentymisessä voi näkyä se, kun työmatkoihin ei kulu samalla tavalla aikaa ja energiaa”, Janne Kaltiainen puntaroi.

Työmatkailun vaikutukseen kiinnittää sen sijaan huomiota terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen. Hän tutkii nukkumisen yhteyttä ihmisten yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin.

Työmatkan poistuessa monen etätyöläisen arkiliikunta on hiipunut korona-aikana. Kun siirtyminen työskentelyyn kotona on venyttänyt työpäiviä, sotkenut normaalia päivärytmiä ja syöminenkin on muuttunut, tekijät heijastuvat yhdessä unen laatuun.

”Uni on terveyden vaalimiselle hyvin tärkeä. Kun nukkuu hyvin ja riittävästi, pystyy nauttimaan valveilla ollessa elämästään. Mielialakin on parempi.”

Ihmisen terveys on palapeli, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. ”Jos nukkuu hyvin, nälkä ei iske niin paljon. On helpompi pitää ateriarytmiä ja syödä terveellisesti. Sitten jaksaa myös liikkua”, Timo Partonen sanoo.

TTL:n kyselystä esiin tuleva työyhteisön heikentynyt tuki vaikuttaa sekin. ”Kun välitöntä vuorovaikutusta muiden kanssa ei ole, se lisää erillään olon ja yksinäisyyden tunnetta.”

Jos näihin ei havahdu, pitkittyessään etätyö voi vaikuttaa terveyteen negatiivisesti.

Partonen kuitenkin painottaa, että etätyö myös lisää jouston mahdollisuutta.

”Taukoja on helpompi pitää eikä työhön tule niin paljon keskeytyksiä. On myös mahdollisuus pistäytyä ulkona liikkumassa taukojen aikana.”

Tämä kannattaa syksyn pimetessä, sillä valon vähentyminen sotkee päivärytmiä ja heikentää unen laatua. Joka neljäs suomalainen kokee kaamosväsymyksen oireita häiritsevässä määrin.

”Jos päivärytmin pystyy pitämään säännöllisenä, myös unen laatu paranee ja samalla kertyy muita hyötyjä liikkumiseen ja syömiseen. Jos on aurinkoisia aamuja, kannattaa mennä ulos. Myös kirkasvalon tai sarastusvalon käyttö on hyvä aloittaa ajoissa aamujen pimetessä.”

Miten Suomi voi?

  • Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -tutkimukseen vastasi vuoden 2019 lopulla noin 1 500 suomalaista, ja heistä reilu 1 000 vastasi myös koronan vuoksi tehtyyn uusintakyselyyn kesäkuussa.
  • Vastaajista 44 prosenttia oli tehnyt aiempaa selvästi enemmän etätyötä.
  • Tulosten mukaan etätyössä työn imu kasvoi ja krooninen väsymys väheni, mutta samalla työssä tylsistyttiin aiempaa enemmän.
  • Esimiehet kokevat kuormituksen kasvaneen. Joka kolmas koki työkavereilta ja joka neljäs esimiehiltä saadun tuen heikentyneen.
  • Tutkimus jatkuu edelleen ja loppuvuodesta tehdään vielä uusi kysely etätyössä jatkaneille.

Lue lisää

Keskusta: Liikenteen päästöt kuriin etätöillä, biopolttoaineilla ja panostuksilla liikennejärjestelmään

Selvitys: Suomalaisyritykset eivät halua palata vanhoihin toimintamalleihin enää koronakriisin jälkeen

Ihmeellisen ihana flow iski pitkästä aikaa – silti työtehtäviin uppoutuminen on ollut välillä noloakin

Etätyöryntäys synnytti tietoturvan kannalta kyseenalaisia pikaratkaisuja, ja uudet riskit odottavat jo nurkan takana